”So, Mr. Arimo, take good look Tauranga. Next fifteen days not see much land”, huikkasi rahtilaivan romanialaiskapteeni Mihail, kun katsoin loittonevaa Uuden-Seelannin rannikkoa.
Vielä muutaman tunnin saatoin tarkkailla, kuinka Uuden-Seelannin satamakaupunki Taurangan Maunganui-vuori kohosi horisontissa. Seuraavan kerran näin maata yli kaksi viikkoa myöhemmin, kun laivamme saapui 10 000 kilometrin merimatkan päätteeksi Kaliforniaan.
Päiväni kuluivat huolettomasti kirjoittaessa, lukiessa ja vanhoja videopelejä pelatessa
Siitä on nyt reilu vuosi aikaa, kun jätin työni Jylkkärin toimittajana ja lähdin kahden vuoden maailmanympärysmatkalle. Euroopan, Aasian ja Oseanian jälkeen seuraava matkakohteeni oli Pohjois-Amerikka.
Fiilistely- ja ympäristösyistä en halunnut matkustaa Amerikkaan lentäen, joten järjestin itseni matkustajaksi rahtilaivalle Uudesta-Seelannista Yhdysvaltoihin.
Elämä rahtilaivassa ei ollut niin askeettista, kuin voisi kuvitella. Harvoille matkustajille on varattu omat hyttinsä, jotka muistuttavat varusteluiltaan hyviä hotellihuoneita. Kapteenin ja muun päällystön kanssa nautitut ateriat ovat maukkaita ja monipuolisia.
Omassa laivassani oli vain kaksi matkustajaa, mutta henkilökunta piti meistä erittäin hyvää huolta.
Totta tosin on, ettei laivaelämä tarjoa suurta vaihtelua. Meri ja taivas vaihtavat kyllä ilmeitään, mutta muuten maisema pysyy muuttumattomana. Siitä huolimatta nautin omasta laivamatkastani suuresti.
Päiväni kuluivat huolettomasti kirjoittaessa, lukiessa ja vanhoja videopelejä pelatessa, eikä nettiyhteyttä tullut edes ikävä.
On turha kuvitella, että rahtilaivalla kulkiessa säästäisi rahaa
Monet haaveilevat liftaavansa rahtilaivan kyytiin tai hankkivansa itselleen töitä suoraan satamasta. Valitettavasti nuo päivät ovat pitkälti historiaa. Nykypaatteihin ei pääse ilman ennakkoilmoittautumista ja pitkää byrokratiaa.
On myös turha kuvitella, että rahtilaivalla kulkiessa säästäisi rahaa. Oma Tyynenmeren ylitykseni maksoi lähes 2500 euroa, mikä teki siitä matkani ja elämäni ylivoimaisesti kalleimman kertaostoksen.
Matkani kalleimmaksi kuluksi se taitaa jäädäkin. Alkujaan haaveilin, että vierailisin tällä reissulla kaikilla mantereilla, mutta kesän aikana pudotin Etelämantereen reitiltäni. Lyhytkin vierailu mantereella maksaisi tuplasti rahtilaivamatkaani enemmän, joten päätin säästää tuon summan suosiolla muuhun reissaamiseen.
Jos rahat ja into vain riittävät, on maailmanympärysmatkaani vielä vajaa vuosi jäljellä.
Sarjassa seurataan Jylkkärin entisen toimittajan matkaa maailman ympäri.