Ensin hyvät uutiset: enemmistö korkeakouluopiskelijoista voi hyvin ja jaksaa opinnoissaan.

Sitten huonot uutiset: vain 66 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi YTHS:n tuoreimman terveystutkimuksen mukaan.

Joka kolmannella opiskelijalla on psyykkisiä vaikeuksia, ja yhtä moni kokee runsaasti stressiä. Diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on merkittävästi lisääntynyt vuodesta 2000 alkaen.

Yleisimpiä ongelmia ovat jatkuva ylirasitus, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus sekä valvominen huolien takia. Neljännes opiskelijoista ilmoittaa murehtivansa opiskeluasioitaan paljon vapaa-aikanaan.

 

Yksi eniten stressiä opiskelijoille aiheuttava asia on toimeentulo. YTHS:n tutkimusraportissa todetaan, että opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet ja välittyvät psyykkiseksi oireiluksi entistä voimakkaammin.

Opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistävän Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen uskoo, että huono työmarkkinatilanne heijastuu opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin.

”Opiskeluaikojen niukka toimeentulo tuntuu raskaalta, kun työllistyminen opintojen jälkeen näyttää epävarmalta. Aiemmin kituuttamisen saattoi kestää, kun tiesi, että valmistumisen jälkeen toimeentulo paranee. Tänä päivänä näyttää siltä, että opintoaikojen kituuttaminen tulee vain jatkumaan ja jatkumaan.”

Välillä voi tuntua, että elämä on menoa kriisistä toiseen

Heikon toimeentulon on tutkimuksissa todettu vaikuttavan suoraan opintojen sujuvuuteen. Toimeentuloon liittyvä epävarmuus voi myös lisätä stressin kokemista ja rajoittaa sosiaalisia suhteita.

Savolaisen mukaan päivittäisestä elämästä selviytyminen ahdistaa monia opiskelijoita. Opiskelijat elävät varsin kuormittavassa elämäntilanteessa, jossa ongelmat helposti kasautuvat.

”Vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja välillä voi tuntua, että elämä on menoa kriisistä toiseen. Kuka tahansa pärjää yhden tai kahden stressitekijän kanssa, kun muut elämän osa-alueet kompensoivat sitä. Mutta kun lastia kertyy liikaa, kuka tahansa alkaa oireilla ja murtuu.”

Minna Savolainen näkee lisääntyneissä mielenterveysongelmissa kaksi puolta.

Yhtäältä hän pitää tulosta huolestuttavana, sillä vaikka opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia yritetään parantaa monin keinoin, trendi ei ole laskeva. Tuloksista käy myös ilmi, että erityisesti miesten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla.

Toisaalta psyykkisiä ongelmia osataan tunnistaa paremmin, eikä niihin liity enää samanlaista häpeää kuin aiemmin. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat normalisoituneet, kun esimerkiksi julkkikset ovat kertoneet avoimesti sairauksistaan.

”Suomalaisessa kulttuurissa on pitkään ollut ajatus, että tosimies ei puhu eikä valita turhasta. Kulttuuri on muuttunut, ja nykyään nuoret miehet uskaltautuvat puhumaan ja hakemaan apua”, Savolainen toteaa.

Nykyään nuoret miehet uskaltautuvat puhumaan ja hakemaan apua

Savolaisen mielestä mielen hyvinvoinnin edistäminen lähtee stressinhallintakeinojen vahvistamisesta.

Hän innostuu kuullessaan Jyväskylän yliopiston Akateeminen opiskelukyky -kurssista, sillä Nyyti ry on vaatinut Helsingin Sanomissa 16. helmikuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessaan mielenterveystaitoja osaksi opintoja.

”Juuri tällaisia pitäisi olla. Vaikka hyötyä ei koe heti, toivon mukaan kurssilta jäisi jotain eväitä reppuun tulevaisuutta varten.”

Opiskelijan terveys

  • Psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla opiskelijoista. Ongelmat olivat yleisimpiä pisimpään opiskelleilla.

  • Yleisimpiä ongelmia olivat jatkuva ylirasitus, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, vaikeus keskittyä tehtäviin, valvominen huolien takia sekä itseluottamuksen menettäminen.

  • Ylipaino on lisääntynyt. Opiskelijamiehistä 36 ja naisista 26 prosenttia oli ylipainoisia.

  • Raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000. Alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin miehillä.

Lähde: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016