”En ois ikinä uskonut, että sellaisen ottaisin. Pidin kaikkia niihin sortuneita typerinä, mutta epätoivon hetkellä se vaikutti ihan hyvältä idealta”, Aino kertoo.

Tampereella asuva Aino kuuluu pikavippien ottajien tyypilliseen ryhmään: alle 30-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, joiden menot ja tulot eivät aina kohtaa. Hän haluaa esiintyä jutussa vain etunimellään.

Aino nosti Vivus.fi:ltä kaksi pikavippiä, ensimmäisen vuonna 2014 ja toisen vuonna 2015. Ensimmäisen, 400 euron suuruisen pikavippinsä hän nosti vuokranmaksua varten.

”Olin tuhlannut vuokrarahani äkkilähtöön Tukholmaan. Toinen oli sitten pienempi, sata euroa, ja nostin sen vain päästäkseni baariin”, Aino kertoo.

Aino kertoo olleensa aina varsin huoleton laskujen suhteen, mutta elämäntilanne pikavippien ottohetkellä oli vielä normaaliakin sekavampi.

”En ottanut bipolaaridiagnoosiani tosissani ja rellestin, rahat paloivat päihteisiin, ja tilailin vaatteita netistä osamaksulla, enkä toki niitäkään laskuja maksanut. Olin siinä vaiheessa aika syrjäytymisvaarassa, joten en ihmettele yhtään enää, miksi niin monilla nuorilla on mennyt luottotiedot.”

Hän sai maksettua molemmista pikavipeistä noin puolet. Diilit olivat sinänsä hyviä: maksuaikaa oli kuusi kuukautta, ja velan sai maksaa osamaksulla takaisin.

 

Vuonna 2013 Suomessa säädettiin laki, joka määritti alle 2000 euron luottojen vuosikoroksi maksimissaan viisikymmentä prosenttia plus viitekoron, joka on tällä hetkellä käytännössä nollassa.

Lakiin jäänyt porsaanreikä mahdollisti sen, että pikavippifirmat alkoivat myöntää niin kutsuttuja fleksiluottoja. Fleksiluotot ovat firmasta firmaan samanlaisia: asiakkaalle myönnetään yli 2000 euron luotto, joka toimii samalla tavalla kuin luottokortti.

Luotolta voi nostaa pienempiä rahasummia, aivan kuin vanhoja pikavippejä, ja firmat voivat jälleen periä massiivisia todellisia vuosikorkoja.

Laki myös velvoitti luotonantajat tarkastamaan asiakkaidensa taloudellisen aseman. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa nettilomaketta, johon asiakas itse ilmoittaa omat tulonsa ja olemassa olevat lainansa.

Kun lainan saa nopeimmillaan parissa minuutissa, on varsin selvää, että kukaan ei selvitä, pitävätkö asiakkaan antamat tiedot itse asiassa lainkaan paikkansa.

 

Esimerkiksi Vivus.fi -sivustolla tarjotaan lainoja 10 eurosta 2010 euroon asti. Lainan todellinen vuosikorko on 446,2 prosenttia. Vivus.fi:n omistaa 4Finance oy, joka pyörittää myös muita pikavippisivustoja, kuten Onnen.fi:tä ja Fleksiluotto.fi:tä.

Pikavippifirmat tarjoavat myös ensimmäinen kerta on ilmainen -tarjouksia. Mainosten mukaan ensimmäinen nosto on koroton ja kuluton.

Jylkkäri testasi asiaa ottamalla pikavipin ja maksamalla sen heti takaisin, eikä siitä syntynyt lisäkustannuksia.

Ainoa bisneslogiikka tällaisissa lainoissa lienee siis uusien asiakkaiden houkuttelu, jotta päästään perimään isompia korkoja.

Tavalliselle tallaajalle saattaa vaikuttaa järjenvastaiselta, että yritys tarjoaa kiskurimaisia lainaehtoja luotoille, joista useat joutuvat perintään.

Velkaongelmaisille apua tarjoavan Takuusäätiön takausjohtajan Minna Backmanin mukaan asia ei kuitenkaan ole niin.

”Kysyttäessä firmat kertovat, että on niin paljon hyviä maksajia. Kun korot ja kulut ovat tolkuttomat, niin ajallaan maksajista saadaan kerättyä hyvät voitot, jotka kattavat nämä isot riskit. Se on vaan niin hyvää bisnestä.”

4Finance oy:n maajohtaja Tuomas Louhela suostui alun perin Jylkkärin haastatteluun, mutta lakkasi vastaamasta saatuaan kysymykset sähköpostitse.

 

Vuoden 2013 lakimuutos vähensi yli kahden tuhannen euron luottoja ja kutisti ihmisten eri velkojen määrää. Velkojen yhteenlasketut summat ovat kuitenkin nousseet.

”Tämä selittyy sillä, että otetaan kaikki, mitä irti saadaan. Välillä asiakkaiden velkaluettelot ovat aivan huikeaa luettavaa, heillä voi olla toistasataa lainaa yhtä aikaa”, Backman kertoo.

Monessa lainassa on ehtona, että ensimmäinen laina on maksettava ennen kuin voi ottaa toisen. Jos samalla firmalla on monta eri sivustoa käytännössä samoilla lainaehdoilla, ne voivat tarjota samalle henkilölle monta lainaa kerrallaan.

”Hirveän monet asiakkaat kertovat hakevansa lainaa useammasta paikasta yhtä aikaa, koska eivät tiedä, saavatko sitä. Sitten yllättäen kaikista saadaan, eikä käytetä peruuttamisoikeuksia eikä mietitä, mitä se raha maksaa, kun tulee maksun aika.”

Pikavipit ovat usein viimeinen etappi sen jälkeen, kun rahat eivät enää riitäkään. Avioero tai pitkä sairausloma syöksevät ottamaan velkaa velanmaksuun kierteenomaisesti.

”Tekisi mieli sanoa, että olisi paljon helpompaa, jos lopetettaisiin pikavipit kokonaan”, Backman sanoo nauraen kysyttäessä henkilökohtaista näkemystä pikavipeistä.

 

Porsaanreiät halutaan pois

Myös oikeusministeriössä on herätty fleksiluottojen muodostamaan ongelmaan. Ministeriö julkaisi 20. helmikuuta arviomuistion, jossa käsitellään pikaluottosääntelyn tarkastamistarpeita.

Muistiossa esitetään oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelundin mukaan, että nyt voimassa oleva alle kahden tuhannen euron luottojen korkokatto laajennettaisiin koskemaan myös suurempia summia.

Lisäksi on pohdittu, että suurempien luottojen korkokaton todellinen vuosikorko asetettaisiin alemmaksi kuin pienemmillä luotoilla, mahdollisesti noin 30 prosenttiin.

Toteutuessaan arviomuistion esitykset täyttäisivät porsaanreikiä, joita on vuoden 2013 laissa. Aspelundin mukaan lakiin jäi aukkoja, koska markkinat olivat erityyppiset kuin nykyään. Luotot olivat pienempiä ja ongelmat koskivat nimenomaan alle 2000 euron luottoja.

”Korkokatto on aina järeä toimenpide ja se on syytä kohdistaa sinne missä ongelmat ovat suurimpia. Tiedostettiin kyllä, että osa firmoista voi siirtyä suurempiin luottoihin, mutta ajateltiin, että kovemman kilpailun takia korkotaso jäisi alhaiseksi.”

Arviomuistiossa todetaan myös, että asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointi ei toteudu toivotulla tavalla. Asiasta huomautettiin jo lain säätämisvaiheessa, mutta valvontaviranomaisten on vaikea puuttua asiaan.

”Viranomainen voi kyllä katsoa, millaisia prosessit ovat, mutta toisaalta henkilön luottokelpoisuus on jossain määrin tulkinnanvarainen asia.”