”Perustin Beyondin viidessätoista minuutissa. Bongasin syksyllä 2006 tyhjän liiketilan Jyväskylän keskustassa ja vartti sen jälkeen löin jo kättä päälle asiasta. Ei minulla ollut silloin edes firmaa pystyssä tai mitään. Oli vain vahva visio ja kova halu painaa duunia sen toteuttamiseksi.
Näin skeittaamista ensimmäistä kertaa Paluu tulevaisuuteen -elokuvassa. Se näytti silloin maailman siisteimmältä jutulta, ja ensimmäisen oman lautani sain kymmenvuotiaana. Vaikka olen skeitannut siitä lähtien ilman pidempiä taukoja, en ole koskaan ollut mitenkään erityisen hyvä. Kerran osallistuin SM-kisoihin, mutta siinäpä se.
Tilailin menemään jotain paperikoneiden varaosia, vaikken kyllä tajunnut niistä koneista helvettiäkään.
Muutin Jyväskylään 1999, kun aloitin ammattikorkeassa kansainvälisen logistiikan opinnot. Suomenkielisessä ohjelmassa se oli enemmän jotain rekkajuttuja, mutta omalla kv-puolellani pelkkiää numeroita ja bisnestä. Koulutukseltani olen siis virallisesti insinööri, mikä vähän jopa naurattaa.
Yhden kesän olin töissä Metsolla. Tilailin menemään jotain paperikoneiden varaosia, vaikken kyllä tajunnut niistä koneista helvettiäkään.
Opiskelujeni harjoittelujakson tein Chicagossa suuren kansainvälisen rahtiyhtiön vientipuolella. Se oli vuosi kovaa ja opettavaista duunia. Vapaa-ajalla en sitten juuri muuta tehnytkään kuin skeittasin ja reissasin ympäri Illinoisia.
Niillä skeittireissuilla tuli syötyä kerran sipsejä, jotka mainostivat olevansa ’Beyond good’. Heitin silloin kavereille, että jos joskus perustaisin oman skeittikaupan, sen nimeksi tulisi muuten Beyond.
Jenkeistä palattuani pääsin töihin suomalaisen skeittikauppaketjun sisäänostajaksi Helsinkiin. Pienehkössä firmassa kaikki tekivät kaikkea, ja jos jonkun kaupan myyjä oli sairaana, hyppäsin itse tiskin taakse. Vastuutakaan siellä ei pelätty nuorelle kundille antaa.
Yksi päivä pomot löivät lentoliput kouraan ja lähettivät minut Kaliforniaan tekemään sopimukset kuntoon suurten skeittitavaratehtaiden kanssa. Ei sitä silloin ajatellut, mutta näin jälkikäteen tuo aika oli kyllä melkoisen kova koulu vastavalmistuneelle insinöörille.
Paikallisen skeittiskenen tukeminen on ollut Beyondille aina itsestäänselvyys
Kun skeittikauppaketjun Suomen valloitus kaatui myöhemmin omaan mahdottomuuteensa, minut ja moni muu irtisanottiin firmasta. Palasin takaisin Jyväskylään, ja olin työttömänä puolisen vuotta. Sitten syksyllä 2006 bongasin sen liiketilan, ja Beyond avasi ovensa pari kuukautta myöhemmin.
Paikallisen skeittiskenen tukeminen on ollut Beyondille aina itsestäänselvyys
Kymmenessä vuodessa olemme kymmenkertaistaneet liiketilamme. Toisin kuin moni muu skeittikauppa, Beyond on pysynyt muulla myynnillä pystyssä myös silloin, kun skeittauksen suosio on ollut aallonpohjassa.
Silti paikallisen skeittiskenen tukeminen on ollut Beyondille aina itsestäänselvyys. Meillä on kymmenhenkinen tiimi, ja kolmeen viimeisimpään skeittielokuvaan on mennyt kaupan rahoja 20 000 euroa per leffa. Aika lailla kaikki ylimääräinen menee tiimin kuvausreissuihin Berliiniin, Barcelonaan, New Yorkiin.
Kulujen sijaan näen skeittauksen kuitenkin yrittäjyyteni henkireikänä. Edelleen maailman siisteimpänä juttuna.”
Juho Haapala
- Syntynyt 1979 Kokkolassa.
- Valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kansainvälisen logistiikan insinööriksi.
- Harrastanut skeittausta aktiivisesti kymmenvuotiaasta lähtien. Skeittaa edelleen kerran tai kaksi viikossa.
- Hänen kauppansa Beyondin tuorein Journal-elokuva valittiin hiljattain Rio de Janeiron skeittileffafestareiden kilpasarjaan.