”Lapsena inhosin Muumipeikkoa ja merta. Mä luin sitä jatkuvasti ja inhosin. Myöhemmin siitä on tullut hirveän lohdullinen, se on lähimpänä sellaista kauhua, mitä kestän. Tosin tuskin kukaan muu sijoittaisi sitä kauhugenreen.

Muumit edustavat Tove Janssonin suurenmoista tapaa luoda fantasiaa. Mörkö on ihana henkilö. Samanaikaisesti ihana ja vaarallinen, joka jäädyttää kaiken, kunnes Muumipeikko tulee tapaamaan häntä rannalle öljytuikun kanssa. Ruotsissa Mörkö on määritelty feminiiniksi, Suomessa maskuliiniksi. Sukupuolten kirjon merkitys fiktiossa on valtavan tärkeää.

Mielestäni en fanittanut mitään ennen kuin tein väitöskirjani. Ainoa fanikokemus, jonka tunnistin, oli Kirsi Kunnaksen tapaaminen Kirjailijatalon rappusilla. Sama Kirsi Kunnas, jonka Tiitiäisen satupuuta on minulle luettu lapsena ja jota minä olen lukenut lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Lisäksi hänen poikansa ovat Eppu Normaalin ydin. Yhtye on ollut minulle merkityksellinen koko aikuiselämäni ajan.

En heti tunnistanut Kunnasta, mutta kun tunnistin, jalat menivät heti alta, ja mökelsin jotain ihan käsittämätöntä. Se merkitysten ketju rysähti mun niskaan. Silloin tajusin, millainen fanikokemus voi olla. Lähestyin häntä alun perin huomauttaakseni tupakoinnista lastentapahtumassa, mitä en sitten tietenkään tehnyt.

Fanitan tai koen merkityksellisiksi monia muitakin asioita. Fanitan Koneen Säätiötä, joka tällä hetkellä uudistaa meidän akateemista tutkimustamme ja luotaa sitä tärkeisiin kysymyksiin puuttumatta tieteen vapauteen ja kysymysten asetteluun.

Oon ollut Scifi fandomin eli scifin harrastajien verkoston jäsen 80-luvun lopusta lähtien. Mua kiinnosti, miten tällaisen kirjallisuuden lajin ympärille verkostoituu näin aktiivinen porukka. Lähdin aluksi väitöksessäni tutkimaan lukijoita, mutta päädyinkin tarkastelemaan monimutkaista, kehittyvää verkostoa.

Olen vastuullinen tutkija kansainvälisessä Hobitti-elokuvien vastaanottotutkimuksessa. Samanlaisen tutkimuksen Taru Sormusten Herrasta -elokuvista tehnyt Martin Barker otti yhteyttä, josko olisin kiinnostunut olemaan mukana. Tuotiin tutkimus tänne Jyväskylän Nykykulttuurin tutkimuskeskukseen, jolla on luontaiset valmiudet hoidella tällaisia asioita. On ollut mielenkiintoista huomata, miten Tanskassa Hobitti-elokuvien toiminnallisuutta ei nähty ongelmana, mutta Suomessa vastaanotto oli hyvin kriittinen.

Ennen kuin tulin tutkijaksi, tein hyvin erilaisia töitä. Olin mukana EU-hankkeissa ja tutkimusprojekteissa. Opetin kouluissa elämänkatsomustietoa, työskentelin kirjastossa, tein kirjojen kuvituksia ja taittoa. Kerran sitten sain vinkin, että Salattuihin Elämiin haettiin story editoria, ja sainkin isyysloman sijaisuuden. Se oli säädyttömän hauskaa aikaa. Jos joku tarjoaisi saippuaoopperan kirjoituskeikkaa, niin lähtisin heti. Se oli kurinalaista työtä ja loistava kirjoittajakoulu. Jos elämässä sanoo kyllä, niin sitä joutuu jänniin tilanteisiin.”

Irma Hirsjärvi

  • Syntynyt 1960.
  • Valmistunut Jyväskylän yliopistosta maisteriksi vuonna 1994 kirjallisuus pääaineena.
  • Väitteli vuonna 2009 nykykulttuurin tutkimuksen oppiaineeseen suomalaisen science fiction -fandomin verkostoista.
  • Ollut mukana järjestämässä science fiction -tapahtuma Finnconia.
  • Keski-Suomen Vasemmistonaisten puheenjohtaja.