Ahdistaako liika akateeminen vapaus? Voin lohduttaa, ettei tämä vapaus ilman akatemiaa ole aina sen helpompaa.
Reilun kuuden reissukuukauden aikana olen tuijotellut maailmankarttaa kuin Korpin kurssitarjontaa. En ole aina osannut päättää, mitä tekisin ja minne menisin.
Pelkästään tämän syksyn reittini täällä Kaakkois-Aasiassa piirsin ainakin viidesti uusiksi.
Yliopistossa minulla kesti viisi vuotta, että sain kandinpaperit ulos. Ja nyt parin vuoden maailmanympärysmatkani on venymässä lähemmäs kolmea vuotta, jos nykyisiltä matkasuunnitelmiltani kysytään.
Matkustelun suomaa vapautta ihannoidaan, mutta vapaudella on myös varjopuolensa.
Päätösten tekeminen on yllättävän vaikeaa, kun tasavahvoja vaihtoehtoja on lähes rajattomasti. Ja kun karsinnan kerran tekee, se sulkee muut vaihtoehdot pois. On vaikea tyytyä tiettyyn matkakohteeseen, kun on valintaa pohtiessaan perehtynyt tusinaan muuhunkin.
Reissatessa matkakohteiden haaliminen ei edes kannata, sillä säntäilemällä väsyttää itsensä nopeasti.
Lisäksi hitaasti kulkiessa ymmärtää enemmän näkemäänsä. Euroopasta lähdettyäni olenkin hidastanut kulkuani ja vältellyt muutaman päivän pikapyrähdyksiä uusiin maihin.
Matkan aikana olen oppinut arvostamaan oravanpyörän tuomaa yhteisöllisyyttä entistä enemmän. Ihminen on sosiaalinen olento, joka kokee elämänsä merkitykselliseksi kokiessaan kuuluvansa johonkin.
Stereotyyppisen travellerin parjaama Babylon tarjoaa sosiaaliset verkostot ja selkeitä väyliä, joiden rajoissa itseään voi toteuttaa. Vapaa matkailija jää tavoitteineen yksin.
Pitkällä matkalla oppii, ettei pelkkä matkailu ja nähtävyyksien toljottelu riitä elämän sisällöksi.
Reissaamisen ohessa puuhastelen paljon itselleni mielekkäitä asioita. Tai pikemminkin tilanne on kääntynyt päälaelleen: teen paljon omia projekteja, ja kaiken muun ohessa myös reissaan.
Toisaalta matkailun vapaus alkaa palkita, kun sitä oppii käyttämään oikein. Päättymätön lauantaiden sarja tarjoaa runsaasti vapaa-aikaa, jota voi käyttää itsensä toteuttamiseen. Nyt teen juuri niitä asioita, joita olen pitkään halunnut tehdä, mutten aina ole ehtinyt.
Ja on rinkkaelämässä toinenkin ehdottoman hyvä puoli. Nimittäin se, ettei koskaan tarvitse siivota, laittaa ruokaa ja tiskata.
Sarjassa seurataan Jylkkärin entisen toimittajan matkaa maailman ympäri.