”En pysty opiskelemaan lainkaan kirjastolla. Jos vietän enemmän aikaa kirjastolla, niin seuraavana aamuna minulta ei meinaa lähteä ääntä.”
”Tiedän ihmisiä, jotka säilyttävät lainassa olevat kirjaston kirjat kotonaan joko tiiviissä minigrip-pusseissa tai muovilaatikoissa, sillä jo pelkät kirjat aiheuttavat pahimmillaan oireita.”
”Hyvä opiskeluympäristö pitäisi olla perusoikeus, nyt se ei ole kirjastossamme näin.”
Jylkkäri teki kyselyn pääkirjaston sisäilman laadusta. Kysely lähetettiin opiskelijoille ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta 1. marraskuuta.
Viikossa vastauksia tuli 412. Vastaajista hieman yli puolet, 215 vastaajaa, kertoi havainneensa ongelmia pääkirjaston sisäilman laadussa.
kirjaston ilma on paikoin ”liian tiukkaa”. Kuva: Heidi Järvenpää
Sisäilmaan on kiinnittänyt huomiota myös suomen kielen opiskelija ja JYYn edustajiston jäsen Taimo Halme.
”Kun tein syyslomaviikon gradua kirjastolla, niin vaihdoin välillä paikkaa, kun ilma oli liian tiukkaa.”
Halme huomasi, että toisen kerroksen ryhmätöihin tarkoitetulla tietokonealueella on toisinaan erittäin huono ilma. Hän uskoo, että kirjaston ihmispaljous voi olla syynä heikkoon ilmaan.
”Täällä on suhteettoman paljon ihmisiä siihen nähden, miten vanha rakennus tämä on”, Halme arvioi.
Lokakuussa 2016 B-rakennuksen kirjastolla asioi noin 60 000 henkilöä. Arkipäivisin kirjastolla vierailee keskimäärin 2000 ihmistä.
”Aamuisin täällä on hyvä ilma, suorastaan raikas. Jos käyn muualla lounaalla ja tulen takaisin, niin huomaan eron.”
Sisäilmakyselyn tulokset yllättivät yliopiston hallintojohtajan Kirsi Moisanderin, joka haluaa selvittää ilmanvaihdon toimivuuden ja säädöt.
”Tiloissa tehdään hiilidioksidi- ja lämpötilamittaukset”, Moisander kertoo.
Pääkirjaston omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. SYK:n ylläpitopäällikkö Jarmo Perkiö kertoo, että ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus tarkastetaan.
Perkiön mukaan tiloissa tehdään myös pöly-, kuitu- ja paine-eromittauksia. Loppuraportin on määrä valmistua tammikuussa 2017.
Yliopiston puolelta sisäilmakyselyn vastauksiin reagoitiin nopealla aikataululla.
”Olemme huolissamme henkilökunnan ja opiskelijoiden jaksamisesta sekä viihtyisyydestä. Puutumme näihin asioihin heti”, Moisander vakuuttaa.
Opiskelijoiden huoli sisäilman laadusta ei ollut ennen Jylkkärin kyselyä kantautunut yliopiston tilapalveluihin tai kirjaston henkilökunnalle. Moisanderin mukaan kysely on uskottava.
”Siinä ei ole mitään kiistämistä”, hän sanoo.
Pääkirjasto menee remonttiin näillä näkymin vuonna 2019, jolloin toiminta siirtyy väistötiloihin.
Vielä ei tiedetä, missä uudet tilat sijaitsevat. Varmaa kuitenkin on, että kirjoja saa remontin aikana lainata yliopiston alueelta.
Arkipäivisin kirjastolla vierailee keskimäärin 2000 ihmistä.
Sisäilmayhdistys ry:n verkkosivuilla kerrotaan, että heikko sisäilma voi aiheuttaa muun muassa väsymystä, allergiaoireita, nuhaa, päänsärkyä ja pahoinvointia. Myös erilaiset sairaudet, kuten hengitystieinfektiot, astma ja pahimmillaan keuhkosyöpä, ovat mahdollisia.
Kyselyyn vastanneista 206 henkilöä kertoi kokeneensa väsymystä kirjastolla. Seuraavaksi yleisin oire oli päänsärky, josta oli kärsinyt 178 vastaajaa. Vastaavasti 148 vastaajaa kertoi, etteivät he saa lainkaan oireita.
Opiskelija Taimo Halme suhtautuu kuitenkin epäileväisesti sisäilmaongelmiin. Hänen mukaansa on vaikea todistaa, johtuvatko mahdolliset oireet juuri heikosta sisäilmasta.
Kyselyn vastaajat pohtivat samaa.
”On vaikeaa arvioida, johtuvatko omat oireeni sisäilmasta vai jostain muusta”, kommentoi eräs vastaaja.
Kyselyssä opiskelijat toivoivat parannusta kirjaston sisäilmaan. He ehdottivat sisäilmakartoitusta ja toivoivat tehokkaampaa ilmanvaihtoa. Osa oli kokonaan uuden rakennuksen kannalla.
Vastaajien mukaan pääkirjaston sisäilma asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan.
Monet haluaisivat nähdä opiskelukavereitaan kirjastolla, mutta välttelevät rakennusta sisäilman takia.
”Opiskelisin kirjastolla mielelläni kaikki päivät, mutten pysty terveyteni takia. Tämä on harmi, koska yliopiston kirjastolla olisi mukava opiskella ja nähdä kavereita”, kommentoi eräs vastaaja.
Hallintojohtaja Moisander pahoittelee tilannetta. Vaikka digitaalisten aineistojen määrä kasvaa jatkuvasti, sosiaalista yhdessäoloa ei voida korvata verkon välityksellä.
”Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ihmisillä on mahdollisuus kohdata toisensa myös kirjaston tiloissa.”
Moisander kannustaa opiskelijoita ottamaan yhteyttä YTHS:ään, mikäli he epäilevät oirehtivansa sisäilmasta. Tärkeää on myös tehdä ilmoitus yliopistolle sähköpostitse osoitteeseen sisailma-asiat@jyu.fi.
”Kyselyn tulokset tulivat kaikille yllätyksenä. Pyrkimyksenä on, etteivät asiat jäisi jatkossa näin peittoon”, Moisander summaa.
Näin opiskelijat kommentoivat pääkirjaston sisäilmaa
”Uskon, että sisäilmahysteria on enimmäkseen plaseboa.”
”Olotila, joka kirjastolla olosta tulee, on aivan kamala, enkä usein saa sen jälkeen mitään aikaiseksi.”
”PERKELE, ärsyttää sisäilmaoireet, miksi niitä on kaikkialla???”
”Tuntuu todella kurjalta, kun on saanut kauan kaivatun opiskelupaikan, mutta ei pysty viettämään aikaa (=opiskelemaan) yliopistolla täysipainoisesti.”
”Sisäilmaongelmat ovat mielestäni ainakin osittain turhaa hössötystä.”
”Mielestäni kirjaston ilmassa ei ole mitään moitittavaa.”
”Pääkirjastolta lainaamistani kirjoista olen oireillut voimakkaalla päänsäryllä ja yleisellä huonovointisuudella niin, että pyrin kaikin keinoin välttämään niiden käyttämistä.”
”Osa kirjoista oikeasti tuoksuu epämiellyttävältä. Normaalisti pidän vanhojen kirjojen tuoksusta, mutta jotkut vapaakappaleet tuoksuvat enemmän viemärivaurioisilta kuin vanhoilta.”
”Työskentelin kirjaston kellarissa pari viikkoa liittyen graduuni. Ilmanlaatu oli niin huono, että sain kasvoihin samankaltaisia iho-oireita, joita saan esimerkiksi ruoka-aineallergioista.”
”Kyllä se hieman harmittaa, että aina kun joutuu menemään lukusalikappaleita lukemaan omasta säilytyspaikasta tietää loppuillan menevän silmien kirvelyä potiessa ja väsyneenä koomaillessa.”