Korpin kautta varattavista tiloista tuli syyskuun alussa maksullisia. Yksiköt, eli esimerkiksi tiedekunnat ja laitokset, maksavat erikseen jokaisesta varatusta tunnista.
Tilat on hinnoiteltu kellonajan ja käyttöasteen mukaan. Vähemmän suositut tilat ja kellonajat tulevat yksiköille halvemmiksi. Hinnoittelun tavoitteena on nostaa tilojen käyttöastetta.
Opiskelijalle muutos voisi tulevaisuudessa tietää esimerkiksi lukujärjestystä, jossa opetusta on entistä enemmän myös maanantaiaamuisin ja perjantai-iltapäivisin.
”On selvää, etteivät maanantaiaamut tai perjantai-iltapäivät ole suosittuja aikoja. Mutta jos se mahdollistaa opiskelun ilman päällekkäisyyksiä, se on hyvä kompromissi”, JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Vasama arvioi.
Sitä, mitä muutos lopulta tarkoittaa käytännössä, voidaan kuitenkin vasta arvailla.
Jylkkäri soitti syyskuun lopussa muutamien yksiköiden johtajille ja pyysi heitä arvioimaan, miten tilojen maksullisuus tulee näkymään opiskelijoille. Yksiköillä ei tuolloin ollut tietoa esimerkiksi siitä, millaisista rahasummista tilavarauksissa on kyse.
”En osaa sanoa, mitä se kokonaisuudessa tarkoittaa meidän rahoissamme”, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Hanna-Leena Pesonen totesi.
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtaja Mika Ojakangas uskoi, että muutos tulee tehostamaan tilojen käyttöä.
”Sillä saattaa olla ohjausvaikutus siihen, minä päivinä tunteja pidetään.”
Tilojen maksullisuudesta on jo puhuttu YFIn laitoskokouksessa. Vielä tämän lukuvuoden aikana muutosta ei lukujärjestyksiin ole tulossa.
Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen varajohtaja Olli Pentikäinen totesi, että hinnoittelu ei saa vaikuttaa opetukseen.
Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen varajohtaja Eetu Luoma ei uskonut maksullisuuden aiheuttavan muutoksia opetukseen. Hän muistutti, että tilat ovat vain pieni osa kokonaisuutta, kun opetuksen järjestämistä suunnitellaan.
”Voisin sanoa dumppareille, että ei tästä kannata murehtia.”
Laitoksen maisteriohjelmissa on hänen mukaansa jo ennestään opetusta iltaisin, perjantaisin ja jopa lauantaisin, koska se palvelee työssäkäyviä opiskelijoita.
Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen varajohtaja Olli Pentikäinen totesi, että hinnoittelu ei saa vaikuttaa opetukseen. Hän ilmaisi huolensa myös siitä, että ensi vuoden tilabudjetit määräytyvät vuoden 2016 tilavarausten mukaan.
”Jos salien tarve tulevaisuudessa kasvaa, esimerkiksi siirryttäessä massaluennoista yksilöllisempiin opetusmuotoihin, voi tulla ongelmia. Ja vaikka tilakuluja nyt kompensoidaan laitoksille, niin tulevaisuudesta ei tiedä.”
Yliopiston talouspalvelujen talousjohtajan Päivi Sepän mukaan tilojen maksamiseen osoitettuja resursseja ei ole tarkoitus tasata säännöllisesti, joten laitoksilla on mahdollisuus käyttää tiloista säästämänsä rahat muuhun. Jos yksikön toiminta muuttuu oleellisesti, tilaresursseja voidaan kuitenkin katsoa uudelleen.
Juttua varten on haastateltu myös yliopiston asiantuntijapalvelujen yhteysjohtajaa Anu Mustosta ja Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen johtajaa Heikki Hankaa.
Tavoitteena korkeampi käyttöaste
Yksiköt maksavat jokaisesta Korpin kautta tehdystä tilavarauksesta. Aiemmin tilat maksettiin yliopiston yhteisestä potista.
Yliopisto kompensoi tilamaksut yksiköille, joten muutos ei heikennä yksiköiden taloustilannetta.
Muutoksella halutaan nostaa yliopiston tilojen käyttöastetta. Tehokas käyttöaste olisi ainakin kymmenen tuntia päivässä. Tällä hetkellä tilojen käyttöaste on keskimäärin 40 prosenttia siitä. Keskiarvosta puuttuvat A-rakennuksen studiot, liikuntatilat ja vasta vähän aikaa käytössä ollut Ruusupuisto.
Yli 70 prosentin käyttöasteita löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Agoralta ja Ruusupuistosta.
Huonoja käyttöasteita on esimerkiksi Proxima-rakennuksessa, jossa jäädään pahimmillaan 0,1 prosenttiin.
Yliopisto saattaa tulevaisuudessa luopua tiloista, jotka ovat vähällä käytöllä. Yliopiston johto päättää asiasta talouspalvelujen valmistelun pohjalta. Tänä syksynä talouspalvelut tarkastelee Seminaarinmäen tilojen käyttöä yhdessä tilat omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa.
Yliopiston uusien tilavaraussuositusten mukaan iltatilaisuudet keskitetään Agoraan, Liikunnalle, Tiliaan ja Ruusupuistoon. Muitakin tiloja, esimerkiksi Historicaa, voi hakea iltakäyttöön erityisestä syystä.
Ainejärjestöt ilmaiseksi
Tilavarausmaksut eivät koske ylioppilaskuntaa, ainejärjestöjä tai JYYn piirissä toimivia harrastejärjestöjä. Harrastejärjestöiksi lasketaan ne järjestöt, jotka saavat kuluvana vuonna JYYn yleisavustusta.
”Olen toimittanut tilavaraukseen listan järjestöistä, joten niiden varausten tulisi mennä koko lailla automaattisesti läpi”, JYYn Teemu Vasama kertoo ainejärjestöille lähettämässään ohjeistuksessa.
Järjestöt, jotka eivät saa yleisavustusta, voivat saada tilavarausoikeudet solmimalla yliopiston kanssa erillisen yhteistyösopimuksen.
Järjestöt voivat kääntyä tilavarauspulmissa JYYn puoleen.
Yliopisto on tiloissaan vuokralainen
- Jyväskylän yliopiston tilat omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Yliopistokiinteistöt on osakeyhtiö, jonka omistajina on kymmenen suomalaista yliopistoa (2/3) ja valtio (1/3).
- Jyväskylän yliopisto maksaa tiloista vuokraa Suomen Yliopistokiinteistöille.
- Se, että laitos tai tiedekunta maksaa tilojen käytöstä, tarkoittaa käytännössä resurssien siirtämistä yliopiston sisällä. Raha liikkuu tililtä toiselle vain, kun yliopisto maksaa vuokran Suomen Yliopistokiinteistöille.