pilvien takaa. Kuva: Tino Karolaakso
Jylkkärin edellinen toimittaja Arimo Kerkelä aloittaa raportoinnin matkastaan maailman ympäri.
Vietin elokuun alkupuolella pientä merkkipäivää. Tuolloin tästä reissustani tuli pisin ajanjakso, jonka olen viettänyt yhtäjaksoisesti Suomen rajojen ulkopuolella.
Tuntuu erikoiselta juhlistaa matkan kestoa, kun taival on vasta alkamassa. Mikäli pää, kroppa ja pankkitili kestävät, on matkani tarkoitus jatkua ainakin kaksi vuotta. Tuossa ajassa tarkoitukseni olisi vierailla kaikilla mantereilla, mutta tarkkaa reittisuunnitelmaa ei vielä ole.
Matkani alkoi 15. toukokuuta. Viimeisen työpäiväni Jylkkärissä olin tehnyt reilua viikkoa aiemmin. Töiden loputtua tyhjentelin Kortepohjan yksiötäni, tein viime hetken reissuvalmisteluja ja järkkäsin läksiäiset, joista jäi paljon lämpimiä muistoja. Tuntui merkittävältä nähdä itselle tärkeitä ihmisiä vielä kerran ennen lähtöä, kun seuraavat tapaamiset saattavat olla edessä vasta vuosien päässä.
Ensin lähdin Suomesta lautalla Tallinnaan, josta pujottelin puolessatoista kuukaudessa Itä- ja Keski-Euroopan läpi Turkkiin. Istanbulissa suunnittelin alkujaan olevani useammankin päivän, mutta sitten terroristit hyökkäsivät Atatürkin lentokentälle, ja päätin muuttaa suunnitelmiani. Odotin tilanteen selkenemistä Bulgariassa ja vietin Istanbulissa lopulta vain yhden yön.
Istanbuliin minun oli kuitenkin mentävä, sillä olin varannut lennon samaiselta Atatürkin kentältä Iraniin. Erinomaisen Iranissa vietetyn viikon jälkeen vuorossa oli viikko Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, josta lensin heinäkuun puolivälissä Keralan osavaltioon Etelä-Intiassa.
Nyt olenkin ollut Intiassa yli kuukauden. Pian matkani jatkuu Nepaliin, mutta sitä ennen minulla on käynnissä parin viikon levähdys soolomatkailusta. Jyväskyläläinen ystäväni Tino lensi Suomesta Delhiin minua moikkaamaan, joten kierrämme nyt yhdessä Intian pohjoisosia. Olemme kolunneet Pohjois-Intian suosituimpia kohteita, kuten Delhiä, Jaipuria ja Agraa.
Agran tunnetuin nähtävyys on tietenkin maailmankuulu Taj Mahal. Hostellimme ravintolassa kuulin erään reppureissaajan kertovan, kuinka tämä oli itkenyt liikutuksesta nähdessään Taj Mahalin kauneuden auringonnousun aikaan. Tuo ja kaikki muut kuulemani ylistyssanat loivat kieltämättä kovia odotuksia mausoleumille.
No, olihan se tönö kieltämättä ihan kiva, mutta omat silmäkulmani pysyivät vielä kuivina.
Sarjassa seurataan Jylkkärin entisen toimittajan matkaa maailman ympäri.