Olen monesti kuullut sanottavan, että seurassa on kaksi puheenaihetta, joita kohteliaan ihmisen tulisi välttää: politiikka ja uskonto. Joten kirjoitan nyt jälkimmäisestä.
Jostain syystä moni kokee uskonnosta puhumisen vaivaannuttavaksi. Jopa Suomessa, joka nykyisin on erittäin vahvasti maallistunut valtio, uskontoon liittyy niin paljon tunteita, että moni kokee viisaammaksi välttää aiheesta puhumista kokonaan. Kyseessä on siis klassinen älä keikuta venettä -menettelytapa.
Myönnän, että olen kerran jos toisenkin nostanut uskonnon esille muutoin täysin sivistyneessä ja rauhallisessa pöytäkeskustelussa vain saadakseni aikaan pientä vipinää. Kuulun siihen ihmisryhmään, jonka mielestä säästä tai sisustuksesta puhuminen illanistujaisissa tai sukujuhlissa on sekä ajan että älyllisen kapasiteetin tuhlausta.
Kunnon väittely piristää aina päivää!
Jumalaa (tai jumalia) ei ole olemassa. Noin, siinä oma näkökulmani asiaan.
En näe syytä uskoa yliluonnolliseen olentoon tai voimaan, koska sellaisen olemassaolon puolesta ei ole mitään todisteita. Aivan samoin en usko moniin muihinkaan asioihin, jos niitä ei ole todistettu. Tämä on ainoa rationaalinen tapa lähestyä asiaa. Muutan toki välittömästi mielipiteeni, jos riittävät todisteet minulle esitetään.
Olen siis ateisti. Vaikka ymmärrän myös näkökannan, jonka mukaan termi on turha, koska se kertoo ainoastaan uskon puutteesta. Emmehän käytä erillistä termiä kuvaamaan ihmistä, joka ei usko astrologiaan tai homeopatiaan. Sen sijaan keksimme termin ihmiselle, joka uskoo siihen, että tähtien asento vaikuttaa elämäämme tai että vedellä on muisti.
Yhtä kaikki, en siis usko yhteenkään jumalaan. Jos aihe nousee esille vaikkapa Ilokiven ruokapöydässä, kerron ilomielin mielipiteeni asiasta. En kiemurtele istuimessani ja mutise jotain tyhjänpäiväistä välttäen katsekontaktia vieruskaverini kanssa vain, jotta kenenkään ei tarvitsisi vaivaantua.
Olemme ilmeisesti joskus aiemmin sopineet porukalla, että uskonnosta on syytä vaieta. Uskovaiset pysyvät usein hiljaa, jotta heitä ei pidettäisi tyhminä tai omituisina. Olen kuullut tämän useammalta opiskelijalta opiskeluvuosieni aikana.
Toisaalta moni vastakkaista näkemystä edustava pysyy hiljaa, jotta heitä ei pidettäisi ärsyttävinä provokaattoreina. Itse en ole koskaan ymmärtänyt, miksi se olisi huono asia!
Koko tämä vaivaantumisen, korrektiuden ja virheellisen kunnioituksen sekamelska on totaalisen typerää. Ja tylsää. Kun jokainen varoo kertomasta mielipidettään, koska muutkin tekevät niin, saatamme helposti menettää yhden mielenkiintoisimmista keskusteluista.
Seuraavan kerran, kun joku alkaa sukujuhlissa valittaa sateesta/kuivuudesta/kuumuudesta/kylmyydestä, vaihdan keskustelunaiheen sillä sekunnilla kiihkeäksi uskonnolliseksi väittelyksi. Oikeuteni välttää tylsistymisestä johtuva aivokuolema on tärkeämpi asia kuin muiden läsnäolijoiden vaivaantuminen tai loukkaantuminen.
Muuten olen sitä mieltä, että keisarilla ei ole vaatteita.
Lue lisää:
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Jane
Mielenkiintoinen teksti. Jäin miettimään sitä, olisiko tekstiä Jylkkärissä voinut julkaistakaan, mikäli kirjoittajan kanta asiaan olisi ollut toinen:
"Jumala on olemassa. Noin, siinä oma näkökulmani asiaan.
Uskon yliluonnolliseen voimaan, Jumalaan, sillä en osaa selittää maailmankaikkeudessa tapahtuvia asioita pelkällä tieteellä, eikä toisaalta Jumalan olemassaolemattomuutta ole voitu millään todistaa. Tämä on ainoa rationaalinen tapa lähestyä asiaa. Muutan toki välittömästi mielipiteeni, jos riittävät todisteet minulle esitetään.
Olen siis uskova, eli uskon Jumalan olemassaoloon. Jos aihe nousee esille vaikkapa Ilokiven ruokapöydässä, kerron ilomielin mielipiteeni asiasta. En kiemurtele istuimessani ja mutise jotain tyhjänpäiväistä välttäen katsekontaktia vieruskaverini kanssa vain, jotta kenenkään ei tarvitsisi vaivaantua."
Olisiko tällainen teksti tulkittu saarnaavaksi, ja siten Jylkkäriin sopimattomaksi julistamiseksi?
22.4.2016
Tuevo
Kinnunen esittää tekstissään ihmetyksensä sille, että miksi monet uskovat eivät viitsi tai uskalla puolustaa rohkeasti omia näkemyksiään. Tästä olen myös ihan samaa mieltä, että uskovaisten pitäisi puolustaa. Oma ihmetykseni samasta asiasta kohdistuu siihen, että miksi ateistit saavat esittää rauhassa näitä väitteitä (minkä Kinnunenkin nyt esitti) "Jumalan olemassaolon puolesta ei ole mitään todisteita" ilman, että kukaan puuttuu siihen? Monesti näen nettikeskusteluissa ateisteilta tuon väitteen, eikä kukaan sano siihen, ettei se ole totta, tai väitä vastaan. Tämä on aika ihmeellistä, kuinka harvassa vaikuttaa olevan ihmiset, jotka osaavat vastata näille ateisteille. Sekin lisää ihmetystä, ettei monikaan puolusta uskoaan, koska argumentit Jumalan olemassaolon puolesta ovat yksinkertaisia ja helposti pääteltäviä. Niitä on lisäksi myös paljon. Nyt esitän näitä argumentteja.
Väite siis on, ettei Jumalan olemassaolon puolesta ole mitään todisteita. Tämä on kummallinen väite, koska Jumalan olemassaolosta todistaa muutama selkeä tosiasia. Yksi näistä tosiasioista on se, että jokainen tätä tekstiä lukeva "minä" on olemassa. Lisäksi tämä minä havaitsee, että aineellinen maailmankaikkeus on olemassa ja että maailmankaikkeus on järjestäytynyt (eli minä näkee esim. puita ja oman ruumiinsa). Tässä on siis kolme silmiin käyvää todistetta Jumalan olemassaolon puolesta. Kummallista on se, että miten joidenkin mielestä nämä todisteet eivät todista Jumalan olemassaolosta. Minä en ymmärrä sitä logiikkaa, jolla nämä todisteet, jotka jokaisen täytyisi tajuta todistavan Jumalasta ilman sen kertomistakin, saa käännettyä niin, etteivät ne todista Jumalasta. Jos joku ateisti haluaa kertoa, mikseivät hänen mielestään todista, hän voi sen tehdä.
Tässä vähän perusteluja argumenttieni puolesta. Minän olemassaolo todistaa Jumalasta, koska vain tietoinen olento Jumala voi tuoda näitä minuuksia kokijoiksi maailmankaikkeuteen ja kiinnittää nämä minuudet kaiken lisäksi ruumiisiin. Kuinka mikään ei-tietoinen voisi tehdä tätä? Miten myöskään maailmankaikkeus voi olla olemassa, jos Jumalaa ei ole olemassa? Ja miksi se on järjestäytynyt? Planeetat esim. kiertävät tähtiä.
Näihin kysymyksiin ateismin on vaikeaa tarjota vastausta, mutta teismi tarjoaa järkevän vastauksen. Argumentit Jumalan olemassaolon puolesta eivät edes loppuneet tähän, vaan niitä on useita lisää. Ne ovat myös tämän lisäksi vahvoja. Tässä on nyt nämä kolme esiteltynä alkuunsa.
24.4.2016
Tuevo
"Olisiko tällainen teksti tulkittu saarnaavaksi, ja siten Jylkkäriin sopimattomaksi julistamiseksi?"
Voi hyvinkin olla, että olisi tulkittu. Jos uskovainen olisi kirjoittanut tekstin, joku olisi ehkä saattanut pitää Jylkkäriä epätieteellisenä lehtenä. Totuus kuitenkin on, ettei usko Jumalaan ole epätieteellistä.
24.4.2016
Tuevo
Tässä on kymmenen kohdan lista osoituksena siitä, että todisteita Jumalan olemassaolon puolesta on useita. Nämä asiat todistavat mielestäni Jumalan olemassaolosta.
1. Järki
2. Minuus
3. Tietoisuus
4. Vapaa tahto
5. Objektiiviset moraaliset arvot
6. Maailmankaikkeuden synty
7. Maailmankaikkeuden olemassaolo
8. Maailmankaikkeuden järjestys
9. Maailmankaikkeuden hienosäätö
10. Elämän olemassaolo
Kannattaa vielä käydä katsomassa William Lane Craigin video siitä, kuinka objektiiviset moraaliset arvot todistavat Jumalasta.
https://www.youtube.com/watch?v=OxiAikEk2vU
29.4.2016
Pekka
Tuevo, minäkin uskon Joulupukin olemassaoloon. Todisteena siitä ovat mielestäni esimerkiksi seuraavat:
1. Joulupukki on käynyt meillä kylässä
2. Joululahjat
3. Lentävät porot ja tontut (en ole itse nähnyt, mutta uskon niiden olemassaoloon, koska niistä mainitaan kirjoissa ja TV-ohjelmissa)
Todisteeksi voi katsoa seuraavan videon, jossa Joulupukki esiintyy:
https://www.youtube.com/watch?v=emSWhjUfEhE (Coca-Cola Christmas Spec Commercial)
[pahoittelut provosoivasta viestistä, mutta argumentointi luettelemalla asioita listana ilman oikeita perusteluita (syy-seuraussuhdetta) ei mielestäni todista mitään. Toki, jos tarkoitus oli esittää vain oma mielipide niin hyväksyttäkööt se. Saahan sitä olla eri mieltä tieteestä ja uskoa salaliittoteorioihin (joihin luen kuuluvaksi esim. maailmankaikkeuden hienosäädön), sillä itsekin uskon, että USA:n hallitus tieti 9/11-iskuista etukäteen.]
2.5.2016
Tuevo
Eipä tuo mitään Pekka. Voihan pieni provoaminen olla joskus ihan hyväkin asia.
Syy sille, miksi luettelin todisteita vain listana perustelematta sen tarkemmin, oli se, että halusin juurikin esitellä, kuinka useita todisteita Jumalan olemassaolosta on, enkä halunnut perustella jokaista yksitellen, ettei viesti pitenisi liikaa. Halusin oikeastaan sitä, että joku provosoituisi kysymään, että miten tämä asia todistaa Jumalasta, ja sitten voisin seuraavassa viestissä selittää asian tarkemmin. Minullakin oli siis pieni tarkoitus provosoida ihmisiä listan esittämisellä.
Tätä joulupukki-vastaväitettäsi Jumalan olemassaololle en pidä pätevänä, koska meillä on positiivinen evidenssi sille, ettei joulupukkia ole olemassa. Voimme esim. mennä Korvatunturille katsomaan, löytyykö sieltä pukkia, eikä sieltä taida mitään löytyä. Tiedämme myös joulupukin olevan satuhahmo, koska olemme kuulleet sen muilta ihmisiltä. Maailmankaikkeuden Luojan olemassaolon sen sijaan joudumme ottamaan vakavasti, koska se on oikeasti todellisuutta ja sille on vahvat perusteet.
Sanot sitten, että maailmankaikkeuden hienosäätö elämää varten on salaliittoteoria. Itse en ole kuullut tällaista, vaan oman käsitykseni mukaan hienosäätö on tieteentekijöiden keskuudessa yleisesti hyväksytty tosiasia. Jos jonkun luonnonvakion arvoa muutetaan vähänkin, niin elämä tulee heti tässä maailmankaikkeudessa mahdottomaksi. Vakioiden arvoja muuttamalla voi käydä myös niin huonosti, että tähdet ja planeetat eivät voi muodostua, ja jokainen varmaan arvaa, voiko tällaisessa kaikkeudessa olla elämää.
Uskoakseni on tosiasia, että elämälle mahdottomat kaikkeudet ovat paljon todennäköisempiä kuin elämälle mahdolliset. Jos on tosiasia, että erittäin epätodennäköinen elämän mahdollistava maailmankaikkeus on olemassa, se todistaa meille voimakkaasti, että joku on tarkoituksella tehnyt sen. Sattumalta sen syntyminen olisi hullua. Tässä on luja todistus Jumalasta.
Jos joku haluaa väittää tai sanoa, että todisteissani tai perusteluissani on jokin pielessä, kertokoon sen vaan. Minulta kyllä löytyy perusteluja väitteilleni.
3.5.2016