Suomi on leikellyt opintotukeaan viime vuosina muita Pohjoismaita enemmän. Selvitysmies Roope Uusitalon esittämä lainapainotteinen malli nostaisi opintotuen kokonaissumman jo lähelle naapurimaiden tasoa.
Suomen opintotuki syntyi vuonna 1969. Ensimmäiset vuodet tuki koostui vain opintolainasta, mutta 1970-luvulla tukeen lisättiin opintoraha sekä asumislisä. Pohjoismaista Suomi oli viimeinen, joka otti käyttöön kaikkia koskevan opintotukijärjestelmän.
”Ensimmäiset opintotukijärjestelmät olivat käytössä jo 1950-luvun lopulla, ja 1960-luvun puoliväliin mennessä ne olivat jo kaikissa Pohjoismaissa. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista, vaan aika monessa muussakin sosiaalipolitiikan muutoksessa Suomi on tullut nimenomaan perässä”, sanoo Kansaneläkelaitoksen opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.
Myös tänä päivänä Suomi laahaa muiden Pohjoismaiden jäljessä, kun verrataan eri Pohjoismaiden opintotukien suuruutta. Suomessa korkeakouluopiskelijoiden opintotuen kokonaissumma on 938 euroa kuukaudessa, kun neljässä muussa Pohjoismaassa summat pyörivät 1100-1200 euron välillä.
Suomessa opintotukea on uudistettu viime vuosina useaan otteeseen. Lahtisen mukaan muissa Pohjoismaissa opintotukeen on koskettu vähemmän.
”Muissa Pohjoismaissa viime vuodet ovat olleet hieman hiljaisemman muutostahdin aikaa. Opintotuen määriä ja tulorajoja on kuitenkin vuosittain tarkistettu – toisin kuin Suomessa. Tämän tuloksena Suomen opintotuen tuloraja on lähes puolet muita Pohjoismaita pienempi”, Lahtinen kertoo.
Suomessa on tänä keväänä keskusteltu paljon opintoraha- ja lainapainotteisen opintotuen eroista. Lahtisen mielestä viiden Pohjoismaan kokonaisuus antaa mielenkiintoisen lähtökohdan eri opintotukimallien vertailuun.
”Käsittääkseni mallien välillä ei ole kovinkaan suurta eroa sen suhteen, että minkälaisia koulutuspoliittisia tuloksia niillä on saatu. Siinä mielessä puheet lainamuotoisen, lainapainotteisen tai rahamuotoisen tukijärjestelmän riskeistä koulutuspolitiikalle tai demokratiakehitykselle ovat hiukan ylimitoitettuja.”
Pohjoismaista vain Islannissa opintotuki on kokonaisuudessaan lainaa. Norjassa opintotuki myönnetään alkuun lainana, mutta opintosuoritusten ja valmistumisen perusteella siitä enintään 40 prosenttia muutetaan opintorahaksi. Tanskassa opintorahaa saa puolestaan selvästi eniten, lähes 800 euroa. Suomi on maista ainoa, jossa opintolainaa myöntävät pankit eikä valtio.
Suomessa hallitus aikoo päättää opintotuen uudistuksesta lähiviikkoina. Uudistuksen selvitysmiehen Roope Uusitalon esityksessä suomalaisten opintorahan suuruus pienenisi, mutta opintolainaa voisi nostaa selvästi aiempaa enemmän. Esitys nostaisi opintotuen kokonaissumman 1100 euroon kuussa.
”Se, että hallitusohjelmassa ja selvitysmiehen ehdotuksessa opintotuen kokonaistasoksi on luvattu 1100 euroa kuukaudessa, on kyllä minimitavoite”, Lahtinen sanoo.
Suomessa opintotukijärjestelmä on ollut opintorahapainotteinen 1990-luvun alusta alkaen. Tuolloin Esko Ahon hallitus nosti opintorahan suuruuden 2,5-kertaiseksi ja pienensi opintolainaa kolmasosalla. Nyt esitetyt uudistukset tekisivät tuesta jälleen lainapainotteisen.
”En pidä Uusitalon esittämiä toimenpiteitä katastrofina, mutta onhan se tietysti harmillista, jos joudutaan palaamaan lainapainotteiseen tukijärjestelmään”, Lahtinen kommentoi.
Nykyisen opintotuen suurimpana ongelmana hän pitää opiskelijoiden riittämätöntä asumislisää, jota myönnetään vain opiskelukuukausille. Kansaneläkelaitos onkin ehdottanut, että myös opiskelijat tulisi siirtää yleiseen asumistukijärjestelmään.
”Jos tässä uudistettavassa opintotuessa säilytetään opintolainahyvitys ja samalla ratkaistaisiin opiskeljoiden asumisen tuen ongelma siten, että opiskelijat saisivat saman asumistuen kuin muut pienituloiset, niin näkisin, ettei lopputulos olisi korkeakouluopiskelijoille niin paha, kuin mikä ensivaikutelma Uusitalon ehdotuksista on ollut”, Ilpo Lahtinen toteaa.
OPINTOTUEN HISTORIA
- Opintotuki otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1969. Pääasiassa opintotuella tavoiteltiin valtion taloudellista kasvua, mutta myös vilkas tasa-arvokeskustelu edisti uudistusta.
- Aluksi opintotuki koostui pelkästä opintolainasta. Tavoitteena oli kuitenkin alusta alkaen, että opintotuesta tulisi opintorahapainotteinen tukijärjestelmä. Opintoraha otettiin pienimuotoisesti käyttöön vuonna 1972 ja asumislisä 1977.
- Vuosien 1992-1994 aikana opintorahaa korotettiin 2,5-kertaiseksi ja opintolainasta poistettiin kolmasosa. Esko Ahon hallitus toteutti uudistukset sen jälkeen, kun pankit olivat kieltäytyneet myöntämästä opintolainaa muita lainoja selvästi pienemmällä korolla.
- Viime vuosina opintotukeen on tehty useita merkittäviä uudistuksia. Lisäksi nykyinen hallitus pyrkii säästämään opintotuesta pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. Hallitus päättää leikkausten toteutuksesta tänä keväänä.
Lue lisää:
Kuvareportaasi keskiviikon mielenosoituksesta (9.3.2016)
Lainan osuus opintotuesta kasvamassa (3.3.2016)