Muumeja, mietelauseita ja muokattuja mainoksia – haalarimerkkejä on myytävänä välittämään luultavasti jokaista viestiä, mitä kantaja vain keksii haluta kertoa. Edes haalarimerkeissä ei kuitenkaan kaikki ole sallittua.
Opiskelijoiden haalarikoristeiden myynnistä voi tulla ongelmallista, jos niihin lainaa sisältöä ilman lupaa. Hassunhauskalla lainakuvalla tienaava voi syyllistyä tekijänoikeuden tai tavaramerkin loukkaukseen. Tällaisessa tapauksessa oikeudenhaltija voi vaatia asiasta sanktioita.
Näin kävi syksyllä 2014 Jyväskylän yliopiston ruotsin opiskelijoiden Svenska Klubbenille. Ainejärjestö sai Merkkimarkkinoiden jälkeen sähköpostia Moomin Characters Ltd:ltä, jossa tavaramerkin haltija kielsi Muumipapan kuvalla varustetun ”Pappa betalar” -merkin myynnin.
”Emme osanneet ollenkaan aavistaa, että merkki voisi olla ongelmallinen, koska monilla muilla ainejärjestöillä on esimerkiksi juuri Muumi-merkkejä”, kertoo Klubbenin puheenjohtaja Karla Reenilä.
Käyttöoikeuksien loukkaamisen suhteen väliä on yleensä tuotteen myyntimäärällä ja sillä, vaihtaako raha omistajaa. Kymmenien tai satojen haalarimerkkien myynti esimerkiksi juuri Merkkimarkkinoilla voidaan lain silmissä nähdä ammattimaisena elinkeinotoimintana ja näin loukkaavana.
”Jos askartelee itselleen ja lahjaksi kaverilleen jonkun tavaramerkkiä loukkaavat haalarimerkit, ongelmaa tuskin on. Tällaisissa tapauksissa myöskään oikeudenhaltijalla ei liene intressiä puuttua asiaan”, kertoo immateriaalioikeuksiin perehtynyt KPMG:n legal counsel, juristi Heidi Härkönen.
Mitä siis jää jäljelle, jos ilman lupaa lainattu materiaali on haalarimerkeissä kiellettyä sisältöä?
Tekijänoikeuksien tai tavaramerkkioikeuksien suojaamia kuvia saa käyttää, mikäli niin kutsutun aidon parodian ehdot täyttyvät. Tekijänoikeuslain salliman vapaan muunnelman ehdot täyttyvät, mikäli teosta ei ole mahdollista sekoittaa alkuperäiseen, eikä se kilpaile alkuperäisen kanssa.
”Aika moni haalarimerkki voisi siis olla turvassa parodiaoikeuden perusteella. Se ei kuitenkaan ole automaatio, että vähän jos jotain tekijänoikeuden alaista teosta muuntelee, niin sitä saa myydä ihan vapaasti”, Härkönen sanoo.
Haalarimerkkejä kaupatessa kannattaa huomioida muutkin lainkohdat. Käyttöoikeuksien loukkaamisen lisäksi voi sopimattomalla sisällöllä saada itselleen muitakin syytteitä.
”Jos jonkun henkilön kuva esitetään vaikkapa ördäys-dokaus-irstailu-merkin yhteydessä ja merkkiä sitten myydään eteenpäin, voi tällä henkilöllä olla aihetta tehdä rikosilmoitus kunnianloukkauksesta”, kertoo Härkönen.
Keskiverto-opiskelijan kannalta aiheen polttavin kysymys lienee se, pitääkö käyttöoikeuksia loukkaavat merkit irrottaa haalareista. Härkösen mukaan syytä huoleen ei ole.
”Ei ole säännöstä, jonka perusteella yksittäisen ihmisen tulisi lopettaa jonkin tällaisen tuotteen kuten haalarimerkin käyttäminen, jos hän on sen jo ostanut. Vastuussa on haalarimerkkiä myynyt.”
Esimerkkimerkkejä myyvistä ainejärjestöistä suuri osa piti haalarimerkkien immateriaalioikeuksia epäselvinä ja vaikeina tulkita. Asiaa pidettiin kuitenkin tärkeänä. Väitöskirjaa muotioikeudesta valmisteleva Härkönen kehottaa kaikkia ainejärjestöjä kiinnittämään aiheeseen huomiota.
”En tietenkään halua, että haalarimerkkiperinne kuolisi. Merkit ovat usein hyvin hauskoja ja itselläni oli aikoinaan Lapin yliopiston oikiksen vuosikurssillani reippaasti eniten haalarimerkkejä. Eivätkä niissäkään kaikki käyttöoikeudet tainneet olla kunnossa.”
Juristi arvioi haalarimerkkien laillisuuden
Pyysimme juristi Heidi Härköstä arvioimaan ainejärjestöjen nettikaupoissa myytävien merkkien tekijänoikeuksia ja tavaramerkkien käyttöä. Esimerkeiksi valittiin merkkejä, joista löytyy ”jotakin lainattua”
Dr. Phil (Stimulus ry) – lupia ei kysytty.
”Tekijänoikeus suojaa myös ulkomaisia teoksia, lupa pitäisi pyytää valokuvaajalta tai Dr. Phililtä itseltään, riippuen kumpi oikeudet omistaa”
Pulp Fiction (Magna Carta ry) – lupia ei kysytty.
”Yksittäinen repliikki ei ylittäne teoskynnystä, mutta elokuvan oikeuden omistajilta lupa pitäisi olla kuvan käyttöön.”
Facebook-Nuuskamuikkunen (Linkki ry) – lupia ei kysytty.
”Tavaramerkki suojaa Facebookin logoa, myös Nuuskamuikkunen lienee rekisteröity tavaramerkki. Lisäksi Nuuskamuikkusen hahmo on Tove Janssonin tekijänoikeuksien alainen teos.”
Sonaatti (Pedago ry) – lupia ei kysytty.
”Sonaatti Oy ei ole rekisteröinyt Sonaatti-sanaa itselleen, mutta L-Fashion Group on. Periaatteessa intressi puuttua siis voisi olla, mutta alkukirjaimet ovat niin näkymättömissä, että aika kaukaa sekoitettavuutta saa hakea.”
Arttu Wiskari (Dumppi ry) – lupia ei kysytty. (Dumppi ry poisti Jylkkärin kysymyksen jälkeen merkin myynnistä käyttöoikeuksien selvittämisen ajaksi.)
”Arttu Wiskarin kuvasta tehty muunnelma ei mielestäni täytä itsenäisen ja omaperäisen luovan työn tulos -määritelmää, joten lupa kuvan käyttöön tulisi olla. Lyriikanpätkä tuskin ylittää tekijänoikeussuojaa, sillä siinä yhdistellään muutamaa hyvin yleistä yleiskielen sanaa yllätyksettömällä tavalla. Siten merkkiin lainattu tekstinpätkä olisi OK.”
Morso (Varkaat ry) – lupia ei kysytty.
”Animaatiohahmot ovat tekijänoikeudella suojattuja.”
Arvioita varten käytiin läpi jokainen Jyväskylän yliopiston ainejärjestö, jolla on nettikauppa. arviot eivät perustu lainvoimaisiin tuomioihin, vaan ovat ainoastaan yksittäisen juristin näkemys asiasta. Kuvat on otettu ainejärjestöjen nettisivuilta.
TEKIJÄNOIKEUS JA TAVARAMERKKI
- Tekijänoikeus syntyy teoskynnyksen ylittyessä. Teoskynnyksen ylittääkseen esimerkiksi valokuvan, maalauksen tai piirroksen tulee olla itsenäisen ja omaperäisen luovan työn tulos. Teoksen tekijällä on yksinoikeus päättää teoksen käytöstä ja kieltää muita käyttämästä sitä.
- Tavaramerkki on elinkeinotoiminnassa käytetty tuotteiden tunnus. Oikeus tavaramerkkiin syntyy yleensä rekisteröinnillä. Tavaramerkki antaa yksinoikeuden merkin käyttöön elinkeinotoiminnassa siinä tavaramerkkiluokassa, johon se on rekisteröity.
Juttua päivitetty 15.12.2015 klo 14.50: Lisätty ingressi kainalojuttuun ”Juristi arvioi haalarimerkkien laillisuuden”.
Lue lisää:
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Miika H.
Lisähaasteita parodiapykälään antaa toki se, että parodia ei ole parodiaa, jos se ei ole tarpeeksi laadukasta (tapaus Matti Nikki ja Pelastakaa Pedofiilit, ks. https://effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2011-04-15.html).
Tekijänoikeuslaki ei valitettavasti nykyisellään tunne parodiaa. Eduskunnan käsittelyyn vuosi-pari sitten päässyt kansalaisaloite tekijänoikeuslain uudistamisesta olisi korjannut tämän asian (samalla mm. sallien tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttämisen opetuksessa), jos se olisi hyväksytty.
15.12.2015
Kai
Jännästi varmasti iso osa merkeistä harmaalla alueella. Tuskimpa tosin loppujen lopuksi luulisi hirveän montaa rekisteröityä tuotemerkkiä kiinnostavan/haittaavan, jos muutaman sadan kappaleen kokoisia merkkipainoksia myydään. Toki periaatetasolla sitten eri asia..
17.12.2015