Kieltenopiskeluun on kehitetty useita verkko- ja mobiilisovelluksia. Riittäävätkö ne korvaamaan perinteisen luokkaopiskelun?
Kieltenopiskelun verkkosovellukset ovat nyt suositumpia kuin koskaan. Esimerkiksi ilmaisella Duolingo-sovelluksella on yli sata miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Miten hyvin tietokone- ja mobiilisovellukset pärjäävät vertailussa perinteisen opetuksen kanssa?
Helsingin yliopiston germaanisen filologian yliopisto-opettaja Michael Möbius tekee parhaillaan väitöskirjaa tietokoneavusteisesta kieltenopiskelusta (Computer Assisted Language Learning, CALL). Verkko- ja tietokonesovellusten vahvuuksina Möbius luettelee muun muassa niiden riippumattomuuden ajasta ja paikasta, vapaan harjoittelutahdin sekä välittömän palautteen.
Parannettavaa kuitenkin löytyy. Möbiuksen mukaan kielisovellukset tuntuvat usein mekaanisilta, eikä valmiissa opiskelupoluissa ole juuri joustoa.
”Usein on sellainen tunne, että kaiken keskellä on ohjelma itse, ei opiskelija”, Möbius sanoo.
Möbiuksen mukaan kieltenopiskeluun käytetyt sovellukset noudattavat usein niin sanotusti helppoa linjaa, jonka harjoitukset on yksinkertaista toteuttaa tietokoneella. Tällöin sovellukset suosivat esimerkiksi monivalintakysymyksiä, aukkotehtäviä ja lyhyitä vastauksia.
”Verkko- ja tietokonesovellukset sopivat tällä hetkellä lähinnä lisämateriaaliksi perinteisten luokkakurssien ohessa. Sosiaalinen vuorovaikutus luokassa tarjoaa paljon enemmän virikkeitä ja metodologista vaihtelua”, Möbius vertaa.
Toisaalta sovellukset ovat kehittyneet runsaasti viime vuosina.
Sekä Duolingo että suosittu maksullinen Rosetta Stone -sovellus tarjoavat äänentunnistukseen perustuvia puheharjoituksia. Kehittyneimmät ohjelmat myös antavat selkeää palautetta. Esimerkiksi Duolingo sallii pienet kirjoitusvirheet ja näyttää väärissä vastauksissa, missä kohtaa lausetta virhe on.
”Palautteen pitää olla tarkkaa, ohjaavaa ja motivoivaa, kun opetushenkilöä ei ole läsnä”, Möbius listaa hyvän palautteen piirteitä.
Möbiuksen väitöskirjatutkimuksen mukaan korkeakoulujen kieltenopetuksessa käytetään hyvin vähän puhtaita verkkokursseja. Sen sijaan verkossa tarjotaan lähinnä yksinkertaista lisämateriaalia. Möbiuksen mukaan opettajienkin toiminnassa on kehitettävää.
”Luotetaan vieläkin paljolti perinteisiin materiaaleihin kirjamuodossa, joskus jopa skannattuna. Tietokoneen käytössä ei nähdä lisäarvoa.”
Möbius ei itsekään usko, että verkkosovellukset voisivat kokonaan korvata perinteistä kieltenopetusta. Hän kuitenkin toivoo, että eri opetusmenetelmiä voitaisiin yhdistää aiempaa enemmän.
”Toivoisin, että tulevaisuudessa olisi helpompaa integroida sovelluksia luokkaopetukseen. On haihattelua uskoa, että jossakin vaiheessa kieltenopetus tapahtuisi vain ja ainoastaan verkossa”, Möbius sanoo.
Lue lisää: