Jyväskylän yliopisto aloitti tänä syksynä ensimmäiset tutkimukset uudella MEG-laitteella.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen alaisuudessa toimivaan Monitieteiseen aivotutkimuskeskukseen hankittiin keväällä 2015 uusinta mallia oleva MEG-laite, eli magnetoenkefalografi. Merkittäväksi hankinnan tekevät jo pelkästään sen koko ja hinta: Itse laite on valtava, ja sen ympärillä olevan, magneettisesti suojatun huoneen seinät painavat useamman tonnin. Lisäksi magnetoenkefalografi, sen oheislaitteet ja suojahuone maksoivat yhteensä noin kolme miljoonaa euroa.
”MEG:llä tutkitaan aivotoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä, ja se on läheistä sukua elektroenkefalografille (EEG), jolla puolestaan mitataan saman aivotoiminnan synnyttämiä sähkökenttiä”, kertoo Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen (CIBR) yliopistotutkija Simo Monto.
MEG:n etu verrattuna EEG:hen on, että sillä saadaan tarkempia mittaustuloksia, ja tuloksia on helpompi tulkita. Tyypillinen koeasetelma on Monton mukaan sellainen, jossa tutkittavalle esitetään erilaisia ärsykkeitä, esim. kuvia, ääntä, tai videota, ja MEG:n avulla tutkitaan, millaisen reaktion ärsyke aivoissa aiheuttaa.
”Harvemmin tutkitaan aivotoimintaa ilman ärsykkeitä, eli että koehenkilö vain istuu eikä mieti mitään erityistä. Tieteellisen tutkimuksen kannalta sen tyyppisen kokeen tuloksia on erittäin vaikea tulkita”, hän toteaa pilke silmäkulmassa.
Jyväskylän yliopiston laite on kolmas laatuaan Suomessa. Kaksi muuta sijaitsevat Helsingissä, Meilahden sairaalassa sekä Helsingin yliopistossa.
Monto tiimeineen vastaa laitteen varauksista ja huollosta, sekä pitää tutkimuslaboratorion toimintakunnossa. He tarjoavat yliopiston eri tutkimusryhmille mahdollisuuden tehdä aivotutkimusta osana omia tutkimushankkeitaan, ja toimivat tutkijoiden apuna niin tutkimuksen suunnitteluvaiheessa kuin vaikkapa mittaustulosten purkamisessa ja tulkitsemisessa.
Tässä vaiheessa laite on ensisijaisesti tutkimuskäytössä, mutta myös potilaskäyttö on tulevaisuudessa mahdollista. Tänä vuonna Jyväskylän yliopisto on rahoittanut omien tutkimusprojektiensa MEG-laitteen käyttöä, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on, että tutkimushankkeet maksavat siitä itse.
Magnetoenkefalografi on myös tehnyt oman osansa Suomen vientiteol-
lisuuden hyväksi. Ensimmäiset MEG-laitteet maailmassa kehiteltiin 1980-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä, ja suomalaisesta Neuromag Oy:stä (nyk. Elekta Neuromag) tuli markkinajohtaja maailmassa 1990-luvun lopulla. Elekta Neuromag – yhtiön MEG-laitteet suunnitellaan ja rakennetaan edelleen Suomessa, vaikka omistus onkin Ruotsissa. Monto nostaa esiin kotimaisuuden hyvistä puolista esiin erityisesti sen, että korjaus- ja tukipalvelut ovat helposti ja nopeasti saatavilla suomeksi.
Aivotutkimuksella on Jyväskylän yliopistossa Monton mukaan pitkät perinteet, erityisesti aivojen kehittymisen, sekä oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkimuksessa. Muualla kuin psykologian laitoksella aivotutkimuksen kenttä on kuitenkin vielä melko tutkimaton. Erityisen kiinnostuneita aivotutkimuksen hyödyntämisessä psykologian laitoksen lisäksi ovat olleet liikuntatieteet, ja aivotutkimuksen yhdistäminen liikuntatieteen tutkimukseen ajatellaan tarjoavan merkittävää kilpailuetua sekä molemmille tieteenaloille, että myös Jyväskylän yliopistolle. Muita potentiaalisia sovellusaloja liikunnan lisäksi ovat esimerkiksi musiikki- ja kielitieteet.
Yliopiston näkökulmasta kyse on profiloitumisesta ja erikoistumisesta. Kolmella miljoonalla on saatu paljon näkyvyyttä sekä kotimaassa että ulkomailla. Yhteydenottoja on Monton mukaan tullut paljon ja varauskirjat ovat täynnä joulukuulle asti. Tavoitteena on, että aivotutkimus nousisi Jyväskylän yliopiston uudeksi keskeiseksi vahvuusalueeksi.
”Toivottavasti myös muut oppiaineet psykologian lisäksi löytävät aivotutkimuksen. Sen avulla voidaan tehdä ja tutkia paljon sellaista, mikä aiemmin ei ole ollut mahdollista. Lisäksi aivotutkimus tukee monia muita – miten minä nyt tämän sanoisin kuulostamatta Sipilältä – yliopiston ydinosaamisalueita”, toteaa Monto.
Lue lisää: