Mediassa kiertäneet luvut eivät anna koko kuvaa koulutusleikkauksien suuruudesta.
Valtiovarainministeriön julkaisema budjettiehdotus vuodelle 2016 on koulutuksen kannalta synkkää luettavaa. Kokonaisuudessaan koulutussektorilta leikataan pelkästään ensi vuonna 210 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan koulutus onkin yksi budjettileikkausten suurimpia kärsijöitä.
Budjettiehdotus noudattaa hallitusohjelmaan kirjattuja sopeuttamistoimia, joiden avulla valtion menoja pyritään leikkaamaan rankasti. Nettomääräisesti ehdotetut leikkaukset alentavat Suomen valtion menoja noin 900 miljoonan euron edestä.
Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 9.-10. syyskuuta. Samalla hallitus käsittelee julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2016-2019.
Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään ensi vuodeksi 1,8 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen 858 miljoonaa euroa. Hallituksen suunnittelemista koulutusleikkauksista 75 miljoonaa on tarkoitus kasata korkeakoulujen kustannustehokkuuden parantamisella sekä hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisoimisella. Summasta 50 miljoonaa on tarkoitus leikata yliopistoilta ja 25 miljoonaa ammattikorkeakouluilta.
OKM:n opetusneuvos Jorma Karhun mukaan leikkaustarve on ollut koulutuskentällä tiedossa jo pitkään.
”Korkeakoulukenttä kaipaa nyt tasokasta ja kattavaa rakennekeskustelua. Kaikkien osapuolten täytyy pohtia sitä, löytyykö omasta toiminnasta kehitettävää ja voidaanko yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kehittää.”
Mitä korkeakouluverkon rationalisoiminen oikeastaan tarkoittaa?
”Tämän suhteen ei ole olemassa mitään konkreettisia suunnitelmia, että joitain korkeakouluyksikköjä oltaisiin sulkemassa. Enemmänkin tässä haetaan sitä, että yksikkökoot olisiva sellaisia, että taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset olisivat parhaat mahdolliset”, Karhu toteaa.
Korkeakouluverkon rationalisoiminen tarkoittaa siis käytännössä yksikkökokojen kasvattamista ja pienempien yksikköjen tarpeellisuuden ja tehokkuuden arviointia. Lisäksi säästöjä voidaan hakea hallinnollisesta yhteistyöstä, digitaalisten aineistojen käytöstä ja eri yliopistojen yhteisistä infrahankinnoista.
Pallo on tällä hetkellä korkeakouluilla. Opetusneuvos korostaa, että kaikki ovat nyt samassa veneessä.
”Aktiivisesti toimien tilanne on helpommin hoidettavissa. Nyt alkaa oikeastaan olla viimeinen hetki ryhtyä järkeistämään toimintaa. Yliopistojen taloudellinen kantokyky on kuitenkin viime vuosina ollut vielä suhteellisen vahvalla pohjalla.”
Yliopistoindeksin jäädyttäminen leikkaa entisestään korkeakoulujen budjetteja tulevaisuudessa. Vuoteen 2019 mennessä indeksin jäädyttäminen tulee arvioiden mukaan pienentämään korkeakoulutuksen rahoitusta 175 miljoonaa, josta kaksi kolmasosaa koskee yliopistoja.
Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jari Järvenpään mukaan suunnitteilla olevat leikkaukset laittavat sekä opiskelijat että korkeakoulut ahtaalle.
”Suurimpia kysymyksiä opiskelijoiden kohdalla on [opintotuen] indeksin poistaminen, mikä tulee leikkaamaan opiskelijoiden reaalituloa. Yliopistoille on tulossa isojakin leikkauksia, jotka tulevat vaikuttamaan yksittäisiin toimijoihin paljon. Yliopistoissa on jo arveltu, että leikkaukset tulevat johtamaan yt-neuvotteluihin.”
Indeksin poistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että opintotuki tulee joka vuosi jäämään yhä kauemmaksi yleisestä hintakehityksestä. Kun lähikauppa nostaa maitopurkin hintaa, nielaisee ostopäätös jatkossa yhä isomman siivun opiskelijan kuukausituloista.
”On käsittämätöntä, jos halutaan rakenteellisten uudistusten kautta hoitaa nämä vähennykset näin etupainotteisesti. Olisi järkevää antaa korkeakouluille sopeutumisaikaa siihen, että ne voisivat rauhassa tarkastella omaa toimintaansa ja etsiä niitä kohteita, joissa olisi varaa kehittää. Tätä on nyt lähes mahdotonta tehdä, jos todellakin ensi vuodelta pelkästään yliopistoilta poistuu tuo 50 miljoonaa euroa”, Järvenpää sanoo.
SYL on myös erittäin huolissaan yliopistoindeksin poistamisesta ja sen vaikutuksista yliopistojen rahoituspohjaan.
”Todellinen leikkaussumma koulutuksesta tällä hallituskaudella on indeksien poistamisen jälkeen huomattavasti suurempi kuin tuo julkisuudessa keskusteltu 600 miljoonaa. Kaikkien näiden leikkausten ja säästöjen yhteisvaikutuksia on erittäin vaikea arvioida”, Järvenpää toteaa.
Edellisellä hallituskaudella leikattiin koulutuksesta lähes kaksi miljardia euroa. Nykyisen hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on säästää koulutuksesta jopa 600 miljoonaa euroa.
Opiskelijoiden ja korkeakoulujen vyönkiristys tulee siis jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Suomen Akatemialta 10 miljoonaa
Myös Suomen Akatemia joutui leikkauslistalle.
Tieteellisiä tutkimuksia rahoittavan Suomen Akatemian rahoituksesta leikataan 10 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 Suomen tiedemaailman tärkeimmän rahoittajan budjetti on lähes 400 miljoonaa euroa. Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Marja Makarow muistuttaa, että tutkimuksen rahoituksessa on kyse kokonaisuudesta.
”Kymmenen miljoonaa tuntuu ehkä pieneltä summalta, kun sitä vertaa esimerkiksi yliopistoihin ja Tekesiin kohdistuviin leikkauksiin. Kokonaisuus täytyy kuitenkin ottaa huomioon. Olemme ennakoineet, että nämä leikkaukset saattavat lisätä hakemusten määrää Suomen Akatemiassa.”
Toisin sanoen tutkimusmäärärahoista tullaan käymään entistä tiukempaa kamppailua, mikä tulee näkymään myös Suomen Akatemiaan tulevien hakemusten määrässä.
Lue lisää:
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Vesa Koivu
Eiköhän säästöt hoidu sillä, jos hallinnon henkilöstöä vähennetään 10 prosentilla.
31.8.2015