Kun mielenterveys on vaakalaudalla, on opiskelijalla useita paikkoja, joista hakea apua. Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen suosittelee yliopisto-opiskelijoita kääntymään YTHS:n tai julkisen terveydenhuollon puoleen.
”Opiskelijaterveydenhuollon palvelut ovat niin matalakynnyksisiä, ettei kannata kauhean kauaa miettiä ja arkailla niihin hakeutumista”, Savolainen sanoo.
Muitakin vaihtoehtoja on. Monet järjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistukeen pohjautuvia palveluja. Muun muassa Suomen Mielenterveysseura alueyhdistyksineen tarjoaa vertaistukea. Myös Nyyti ry:llä on omia nettiryhmiä, ja järjestö on aloittamassa chat-toimintaa syksyn aikana.
Mielenterveysseura ylläpitää myös omaa kriisipuhelinta, johon voi soittaa kaikkina viikonpäivinä (arkisin klo 09-07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07).
Neuvoa voi hakea myös sivulta Mielenterveystalo.fi. Sivusto sisältää tietopakettien ja ohjeiden lisäksi erilaisia testejä esimerkiksi oman masennuksen ja alkoholinkäytön arviointiin.
Savolainen suosittelee myös omista ongelmista puhumista.
”Jollekulle kertominen, oli se sitten perheenjäsen tai kaveri tai ystävä, on ensimmäinen askel siihen että tilanne voi lähteä ratkeamaan. Mitään niin pahaa ja umpisolmussa olevaa tilannetta ei ole, ettei se voisi jonkin ajan kuluttua näyttäytyä parempana, kunhan sitä vain lähtee selvittämään.”
Mielenterveyttä voi ylläpitää silloinkin, kun asiat ovat hyvin. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston opiskelijoille suunnattua Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelmaa (opiskelijankompassi.jyu.fi) voi käydä itsenäisesti läpi verkossa.
”Huolehtii itsestään niinäkin aikoina, kun kaikki menee hyvin. Siinä saa eväät senkin tilanteen varalle, että joskus kohtaa jälleen jotain ongelmia”, Nyyti ry:n Minna Savolainen muistuttaa.
Lue lisää: