Ilokivi on lämmin, oli kesä tai talvi

Kesän kynnys, Ilokivi 6.5.2015

Musiikkitieteen ainejärjestö Trioli ry järjesti Kesän Kynnys -minifestivaalin Ilokivessä keskiviikkona. Kesän Kynnys on seuraaja aiemmille Musica Rock -minifestivaaleille. Sään puolesta ei olisi ollut liioiteltua puhua talven kynnyksestä, mutta määrästä päätellen kansa kesti sään hyvin.

Ensimmäinen yhtye Order of the Living oli sen verran maalaileva, että vähäisetkin välispiikit olisi voinut jättää muualle kuin väliin. Joka tapauksessa aloittaja oli sopivan erikoinen: ymmärsimme, ettemme olleet juhannusfestareilla. Perinteisestä puurosta ei ollut kyse myöskään kokoonpanojen Lulu Palo (kauniit kappaleet, tylyt tarinat) ja Old Babies (sampleja rumpukapuloista) kohdalla, vaikka rakennustelineet olivat simppelimmät.

Ultra Bra -pastisseja ansiokkaasti esittävä MEOK (Minä En Ole Kala) toimi hullaannuttajana viimeistään siinä vaiheessa, kun ihmisoikeuksia ja Ken Saro-Wiwan kohtaloa puitiin. Paras meininki oli silloin, kun Litku Klemetti & Tuntematon Numero lauloivat paskasta meiningistä. Ilmeisen valmiin kokoonpanon laulajalla Klemetillä oli tapahtuman raskain soitin: balalaikka. Viimeisen esiintyjän Putkikatiskan reissu oli sen verran eksentrinen, että ympyrä sulkeutui mukavasti. Yleisökin käveli maaniteltuna ympyrää.

Kiintoisa tapaus jäi mieleeni: Kun jo kolmannen yhtyeen kitaristi unohti capon takahuoneeseen, epäilin, oliko häntä muistutettu muistamaan tuo unohdus. Miten vain. Järjestäjät olivat ilmeisesti osanneet valita oikeat esiintyjät ja oikean yleisön: vuorovaikutus ei katkennut. Kesän Kynnyksen kannattaa jatkaa säästä riippumatta.