Tässä lehdessä ilmestyi 16.2. kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan haastattelu. Puolimatka esitti siinä eräitä luonnontieteiden historiaan liittyviä väitteitä, joiden todenperäisyys on vähän niin ja näin. Luonnontieteiden ja etenkin fysiikan historiaan jonkin verran perehtyneenä haluan korjata niistä räikeimpiä.

Puolimatka vähättelee islamilaisen maailman merkitystä luonnontieteiden kehitykselle. Hän antaa ymmärtää, että luonnontieteiden harrastus islamilaisessa maailmassa kesti vain lyhyen aikaa ja oli keskittynyt Syyriaan. Molemmat väitteet ovat virheellisiä.

Tiede kukoisti islamilaisessa maailmassa vuosina 700-1200. Se on yhtä pitkä aika kuin täällä Euroopassa on kulunut tieteellisestä vallankumouk-sesta nykyaikaan. Tieteen keskus oli Bagdadissa, Irakissa, mutta tutkimusta tehtiin eri puolilla islamilaista maailmaa, kuten Egyptissä, Espanjassa, Intiassa, Marokossa, Persiassa ja Uzbekistanissa. Syyrialaisten rooli oli merkittävä antiikin kirjoitusten kääntämisessä arabiaksi.

Samaan aikaan, kun tiede Euroopassa vietti hiljaiseloa katolisen kirkon puristuksessa, se sai hengittää islamilaissa maailmassa varsin vapaasti. Oikeaoppisuus oli islamilaisessa maailmassa väljempi käsite kuin katolisessa maailmassa.

Tiede alkoi Euroopassa kehittyä, kun tänne alettiin perustaa yliopistoja. Niissä kirkolla ei ollut niin ehdotonta valtaa kuin muualla yhteiskunnassa.

Puolimatka väittää myös, että  kristinopilla, erityisesti syntiinlankeemusopilla, olisi oleellinen merkitys luonnontieteiden kokeellisuudelle. Hänen perustelunsa on sangen kotikutoinen. Kokeellisuuden synty ei liity kristinuskoon. Antiikin aikana vaikuttanut Aristoteles oli ensimmäisiä kokeellisia luonnontieteilijöitä, erityisesti biologian alalla. Hän oli pakana ja eli paljon ennen kristinuskon syntyä. Varhaisiin kokeita tehneisiin fyysikoihin kuului myös 1000-luvulla elänyt arabi ibn al-Haytham eli Alhazen.

Luonnontieteen vallankumouksen keulahahmoihin kuulunut Isaac Newton pohdiskeli paljon uskonnollisia kysymyksiä, mutta hän piti uskonnon ja tieteen tiukasti erillään. Hänen esimerkkiään soisi kaikkien tiedemiesten noudattavan tieteen edun nimissä.

Jukka Maalampi

Fysiikan professori

Lue lisää:

Vastarannan professori