Kuva: Markku Mujunen
Kuva: Markku Mujunen

Työnantajat arvostavat hakijoiden työkokemusta. Yliopiston arvosanoilla on vaikeampi tehdä vaikutusta.

Yliopisto-opiskelun ja opintojen aikaisen työnteon suhde on kuumentanut tunteita viime aikoina.

Helsingin Sanomat julkaisi 23. tammikuuta runsaasti keskustelua herättäneen mielipidekirjoituksen, jossa Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio kritisoi yliopisto-opiskelijoiden ”löperöä” suhtautumista opiskeluun. Erityisesti Raivio nosti esiin opiskelijoiden työnteon ja sen, ettei yliopiston arvosanoihin panosteta.

”Hyviä arvosanoja ei edes tavoitella. Myytti työkokemuksen merkityksestä elää sitkeästi, kun opiskelijajärjestöt sitä heikoin perustein rummuttavat”, Raivio kirjoittaa.

Entinen kansleri ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mikseivät yliopisto-opiskelijat tavoittele hyviä arvosanoja.

Voisiko syy olla siinä, etteivät hyvät arvosanat hyödytä opiskelijoita?

 

Kysyimme Jyväskylän yliopiston opiskelijoilta, uskovatko he kurssien ja opintokokonaisuuksien arvosanojen vaikuttavan työllistymiseen omalla alalla. Nettikyselyn reilusta 200 osallistujasta lähes kolme neljäsosaa vastasi, etteivät he usko arvosanoilla olevan merkitystä.

”Arvosanat eivät ole missään hakemassani työpaikassa kiinnostaneet ketään. Ainoastaan työkokemuksella ja suhteilla on väliä”, viidennen vuoden akvaattisten tieteiden opiskelija perustelee kielteistä vastaustaan.

Jyväskylän yliopiston työelämäpalveluiden työelämäasiantuntija Annamari Rovamo vahvistaa opiskelijoiden käsityksen.

”Pääsääntöisesti työnantajat katsovat aika vähän yliopiston arvosanoja. Työnantaja kiinnittää arvosanoja enemmän huomiota työkokemukseen, asenteisiin ja muuhun aktiivisuuteen”, Rovamo sanoo.

Joillakin aloilla opintosuorituksia syynätään toisia useammin. Rovamon mukaan arvosanat voivat vaikuttaa esimerkiksi konsulttiyhtiöihin tai ammattikorkeakoulujen opetustehtäviin haettaessa. Toisaalta vaihtelua on paljon myös alojen sisällä.

”Yksi työnantaja voi kiinnittää huomiota ja sitten seuraava ei lainkaan”, Rovamo toteaa.

 

Kyselyn vastaajat uskoivat opinnäytetöiden arvosanojen vaikuttavat työllistymiseen kurssien ja opintokokonaisuuksien arvosanoja useammin. Vastaajista hieman alle puolet uskoi, että opinnäytetöiden arvosanat vaikuttavat työllistymiseen omalla alalla.

”Kyllä opinnäytetöiden arvosanat vaikuttavat, mutta tärkeää on myös valittu aihe”, kyselyyn osallistunut kolmannen vuoden johtamisen opiskelija kommentoi.

Monet vastaajat kokivat opinnäytetyön aiheen arvosanaa tärkeämmäksi.

”Kuulemani perusteella työnhaussa puheeksi tulee yleensä vain opinnäytetyön aihe, jos sekään. Arvosanaa ei ole kuulemma koskaan kysytty keneltäkään. Tietysti jos siitä on saanut hyvän arvosanan, sen voi mainita oma-aloitteisesti”, kirjoittaa viidennen vuoden journalistiikan opiskelija.

Työelämäasiantuntija Annamari Rovamon mukaan opinnäytetyöllä voi erottua muista hakijoista.

”Opinnäytetyö voi osoittaa tiettyä erikoisperehtyneisyyttä, jota muilla saman pääaineen opiskelijoilla ei välttämättä ole. Ja jos tähtäät tutkimuksen pariin, niin hyvin tehty opinnäytetyö on tärkeä myös jatko-opintojen kriteerinä.”

 

Jos työkokemuksen merkitys on pelkkä myytti, siihen ainakin uskotaan laajasti. Enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista mainitsi työkokemuksen yhtenä eniten työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä.

”Työkokemus, työkokemus, työkokemus – ennen kaikkea se oman alan työkokemus”, viidennen vuoden suomen kielen opiskelija listaa vaikuttajia.

Myös Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa vahvistetaan työkokemuksen tärkeys. Keski-Suomen TE-toimiston kehittämispäällikkö Pirjo Raittila-Parkkinen kuitenkin sanoo, että myös arvosanoilla on merkitystä.

”Mitä vähemmän työnhakijalla on työkokemusta, sitä enemmän sanoisin arvosanoilla olevan merkitystä. Riippuu tietysti työnantajasta, mutta kyllä todistuksia katsotaan. Vastavalmistuneella arvosanoilla on enemmän painoarvoa, myöhemmin työkokemuksen myötä niiden merkitys pienenee”, Raittila-Parkkinen sanoo.

Opintojen kokonaisuus vaikuttaa Raittila-Parkkisen mukaan työllistymiseen yksittäisiä arvosanoja enemmän. Opiskelun aikaisen työssäkäynnin hän näkee ”kaksipiippuisena juttuna”.

”Jos työssäkäynti viivästyttää valmistumista ja vaikuttaa kovin heikentävästi opiskeluun, voi miettiä painotusta, mihin panostaa. Toisaalta kaikesta työkokemuksesta on tänä päivänä hyötyä, ja sitä voi hyödyntää työnhaussa ja tulevissa työtehtävissä.”

 

Monissa muissa maissa arvosanoja katsotaan enemmän kuin täällä Suomessa.

”Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa työnantajat haluavat hyvin aktiivisesti tietää, missä prosenttiosuudessa olet arvosanoissa. Suomessa ei ole sitä perinnettä”, työelämäasiantuntija Annamari Rovamo kertoo.

Olisiko sitten parempi, jos arvosanat merkitsisivät enemmän työnantajille?

”Olen itse miettinyt sitä. Siinä olisi se hyvä puoli, että opiskelija ei olisi niin riippuvainen siitä, saako työkokemusta vai ei. Panostamalla kunnolla opintoihin saisi riittävästi meriittiä, millä mennä eteenpäin”, Rovamo pohtii.

Rovamo ei silti kannata täyttä siirtymistä arvosanapohjaiseen työnhakuun.

”En haluaisi mennä myöskään siihen, että se olisi ainoa keino. Sen sijaan opiskelijat voisivat ansioitua työnantajan silmissä eri reittejä pitkin.”

 

JYLKKÄRIN ARVOSANAKYSELY

Näitä kysyttiin:

  • Uskotko, että yliopiston kurssien ja opintokokonaisuuksien arvosanat vaikuttavat työllistymiseen omalla alallasi?
  • Uskotko, että yliopiston opinnäytetöiden arvosanat vaikuttavat työllistymiseen omalla alallasi?

  • Minkä asioiden uskot vaikuttavan eniten työllistymiseen omalla alallasi?

Kyselyyn vastasi 212 Jyväskylän yliopiston opiskelijaa. Kyselyn tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yliopiston opiskelijoita.

 

Lue lisää:

Ulkomailla numerot painavat (12.2.2015)

Vetävät paperit (5.5.2014)

 

Jutta päivitetty 14.2.2015 kello 17.04: Korjattu kyselyyn vastanneiden määrä.