Talouskriisi lisää painetta uudistaa Suomen korkeakouluja. Mallia katsotaan nyt maailman huippuyliopistoista.
Pahalta näyttää. Suomalaisen tutkimuksen taso on putoamassa verrokkimaihin nähden, kertoo Suomen Akatemia. Oppimistulokset ovat laskussa, arvioi opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Taloudella menee niin huonosti, ettei lähteitä kannata edes luetella.
Katseet kääntyvät yliopistoihin: lääkettä innovaatioiden ja kasvun puutteeseen etsitään koulutuksesta.
”Korkeakouluihin kohdistuu aika paljon odotuksia”, OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen myöntää.
Kehittämissuunnitelmia on tekeillä monella taholla. OKM:llä on meneillään selvitys, jossa haetaan parannuskeinoja muiden maiden esimerkeistä. Yliopistojen yhteistoimintaelin Unifi on käynnistänyt useita hankkeita yksittäisten alojen kehittämiseksi. Kosunen ennakoi, että yliopistojen uudistamisella on tärkeä rooli uudessa hallitusohjelmassa.
Yksi näkemys näyttää vakiintuneen: Suomessa on liikaa laaja-alaisia yliopistoja ja liian vähän erikoistumista.
”Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen haasteita ovat korkeakoulujen suuri määrä, monet pienet yksikkörakenteet ja resurssien tarpeeton hajautuminen”, OKM:n tulevaisuuskatsauksessa todetaan.
Unifin toiminnanjohtaja Leena Treuthardt painottaa, ettei korkeakouluja ole tarkoitus lakkauttaa maakunnista.
”Todennäköisesti meillä olisi tulevaisuudessa vähemmän yliopistoja, mutta paljon erilaisia yksiköitä, jotka toimivat näiden yliopistojen piirissä.”
Yliopistoja pitäisi siis yhdistää. Jyväskylässä tälle tielle ei ihan helposti lähdetä. Rehtori Matti Manninen torjuu ajatuksen suoralta kädeltä.
”Minun kantani on, että Jyväskylän yliopisto on kooltaan ihan sopiva yliopisto. Ei ole mitään tarvetta, että Jyväskylän yliopisto lähtisi yhdistymään minkään muun yliopiston kanssa.”
Yhteistyön lisäämisestä muiden yliopistojen kanssa keskustellaan Mannisen mukaan kuitenkin jatkuvasti. Sopivia kumppaneita voisivat olla Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot.
Muutaman tutkijan ja opettajan pienyksiköt saattavat joutua uhanalaisiksi ympäri Suomen. OKM:n tulevaisuuskatsauksen mukaan niin opetus kuin tutkimuskin kärsivät, kun tietyn alan henkilökuntaa on samassa yksikössä vähän.
Ajatuksen taustalla on kansainvälinen vertailu: Kosusen mukaan maailman huippuyliopistot pärjäävät painottamalla selkeästi tiettyjä aloja.
Tälle tielle halutaan meilläkin. Ja toki taustalla vaikuttaa myös raha.
”Ei Suomella ole enää varaa siihen, että kaikki tekevät kaikkea”, Unifin Leena Treuthardt sanoo.
Treuthardt arvelee, että monia pieniä oppiaineyksiköitä odottaa tulevaisuudessa lakkautus. Sekä Kosunen että Treuthardt mainitsevat esimerkkinä saksan kielen.
”Onko järkevää, että saksan kieltä opetetaan kahdeksassa yliopistossa”, Kosunen kysyy.
Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä päällekkäisyyksiä haluttaisiin poistaa. Tällä hetkellä mietitään esimerkiksi sitä, kannattaako samoilla paikkakunnilla tarjota sekä kauppatieteiden kandidaatin että tradenomin koulutusta.
Tulevaisuuskatsauksen mukaan yliopistojen olisi hyvä panostaa erityisesti uusille kasvualoille. Kosunen hahmottelee, että näitä voisivat olla muun muassa kaivannaisala, uusiutuvat energiat ja biotalous. Lisätarvetta koulutukseen on hänen mukaansa myös ainakin sosiaali- ja terveysalalla, oikeustieteissä ja kaupallisella alalla.
Koska yliopistojen rahoituksen ei oleteta ainakaan lisääntyvän lähivuosina, resurssien siirtäminen uusille aloille tarkoittaa väistämättä valintoja. Kosusen mukaan rahoitusta voisi siirtää alalta toiselle esimerkiksi professoreiden eläköitymisten yhteydessä. Hän painottaa, että lopulliset suuntautumisvalinnat tehdään yliopistojen sisällä.
”Yliopistot itse päättävät, mihin he käyttävät valtion rahoituksen.”
Valtiolla on silti keinonsa. Yliopistot saavat siltä leijonanosan rahoituksestaan, ja tällä hetkellä esimerkiksi 10 prosenttia yliopiston valtionavusta jaetaan strategiaperusteisesti. Tämän osuuden jaossa otetaan huomioon muun muassa yliopiston profiloituminen. Koska yliopistot kilpailevat rahoituksesta toisiaan vastaan, yksittäisen yliopiston paine erikoistua kasvaa sitä mukaa, kun muut yliopistot lähtevät toteuttamaan tavoitetta.
Uusien kasvualojen lisäksi on todennäköistä, että yliopistot keskittyvät entistä enemmän nykyisiin painoaloihinsa. Treuthardt pohtii, että esimerkiksi Tampereella erityisiä vahvuuksia ovat yhteiskuntatietieteet, Oulussa luonnontieteet. Jyväskylän vahvuuksiksi hän nimeää ainakin opettajankoulutuksen, luonnontieteet ja liikuntatieteet.
Rehtori Manninen ei lähde nimeämään mitään erityistä profiloitumisalaa Jyväskylän yliopistolle. Myös hän kuitenkin myöntää, että pienten yksiköiden tulevaisuus saattaa jossain vaiheessa joutua katkolle.
“On meilläkin pieniä aloja, joista pitää pohtia, annammeko me ne pitkällä aikavälillä muiden hoidettavaksi”, hän sanoo.
Manninen ei halua tässä vaiheessa arvailla, mitä nämä alat voisivat olla.
Vaikka koko korkeakoulujärjestelmä pistettäisiin lähivuosina remonttiin, tuloksia joudutaan odottelemaan kauan. Matti Manninen painottaa, että yliopiston profiloituminen on vuosia kestävä työ. Tämä tiedostetaan myös ministeriössä.
”Vaikea asettaa täsmällistä aikarajaa. Voi sanoa, että tämä on jatkuvaa toiminnan kehittämistä”, Kosunen toteaa.
Sillä välin uutta Nokiaa täytyy etsiä muualta.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteen?
Opetus- ja kulttuuriministeriössä mietitään, onko ammattikorkeakoulun ja yliopiston nykyinen suhde mielekäs. Tulevaisuuskatsauksen mukaan ”sama korkeakoulu voisi tuottaa sekä ammatillisemmin painottuneita että tieteellisiä valmiuksia omaavia osaajia.”
Oppilaitosten välistä yhteistyötä viedään jo kovaa vauhtia eteenpäin Tampereella, jossa korkeakoulut ilmoittivat lokakuun puolivälissä rakentavansa ”täysin uudenlaista korkeakoulua Suomessa”. Tarkoituksena olisi yhdistää Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Muutos olisi niin merkittävä, että se edellyttäisi myös Suomen lainsäädännön uudistamista.
Nopealla aikataululla etenevä hanke yllätti opiskelijajärjestöt ja se on herättänyt kovaäänistä vastustusta. Nyt asiaa selvittää eteenpäin vararehtoreiden työryhmä, ja tuloksia pitäisi kuulua ensi vuoden toukokuussa.
Meillä samantyyppisen yhteistyön mahdollisuutta Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa tunnusteltiin jo viime vuonna, mutta yhdistymissuunnitelmat eivät toistaiseksi herättäneet riittävästi kiinnostusta.
Muunlaista yhteistyötä kyllä tehdään: Korkeakouluilla on yhteinen musiikkikampus ja liikuntapalvelut, ja Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen hahmottelee, että joskus tulevaisuudessa yhteistyötä voitaisiin syventää vaikkapa perustamalla yhteinen kirjasto tai kielikeskus.
Lue lisää: