Kielikeskukselta kerrotaan, että jotkut laitokset ovat pyrkineet rajoittamaan opiskelijoidensa kielten opiskelua säästösyistä. Tilanne on onneksi parantunut viime vuosina.
Kielikeskuksen kursseille tulee aina välillä opiskelijoita, joiden oma laitos toivoisi heidän keskittyvän johonkin aivan muuhun.
”Opettajat kertovat silloin tällöin opiskelijoiden sanoneen esittäytyessään, ettei heidän pitäisi olla täällä. On käynyt niinkin, että yksittäiseltä laitokselta on lähetetty jopa viestiä kielikeskukseen, ettei kyseessä olevan laitoksen opiskelijoita tulisi ottaa vapaavalintaisille kursseille”, kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas kertoo.
Taalas toivoo, että opiskelijat osaisivat itse pitää huolta oikeudestaan hyödyntää yliopiston tarjontaa. Hän ei halua yksilöidä laitoksia, joiden kanssa ongelmia on tullut ilmi.
Tilanne on Taalaksen mukaan parantunut viime aikoina. Yksi syy muutokseen lienee kielikeskuksen rahoitusjärjestelmä. Jyväskylässä kielikeskuksen rahoitus tulee noin puoliksi yliopiston perusrahoituksesta ja puoliksi laitoksilta. Tiedekunnat maksavat kielikeskukselle sen mukaan, miten paljon heidän opiskelijansa suorittavat siellä opintopisteitä. Vielä vähän aikaa sitten kielikeskuksen kurssit olivat laitoksille jopa kalliimpia kuin opiskelijoiden muut sivuaineopinnot.
”Mallia parannettiin hiukan 2013, kun opetus- ja kulttuuriministeriö teki uuden yliopistojen rahoitusmallin. Silloin nostettiin perusrahoituksen osuutta ja pudotettiin opintopisteen hintaa 67 eurosta 54 euroon, eli samalle tasolle muiden sivuaineopintojen kanssa”, Taalas kertoo.
Kysyimme kieli- ja viestintäopintojen budjetoinnista tiedekuntien hallinto- ja opintoasiainpäälliköiltä. Yhteiskuntatieteellisen, humanistisen ja informaatioteknologian tiedekunnista ei ehditty saada kunnollisia vastauksia työmatkojen takia.
Saapuneiden vastausten mukaan tiedekunnat arvioivat yleisesti budjetissaan vapaavalintaisten kieli- ja viestintäopintojen kulut edellisenä vuonna suoritettujen opintopisteiden mukaan. Vaihtelu opintopisteiden määrissä voi kuitenkin olla vuosittain huomattavaa. Liikuntatieteellisen tiedekunnan hallintopäällikön Heikki Hervaksen mukaan heillä viime vuonna luku kasvoi tuntuvasti.
”Tuhansien eurojen vaihteluista tässä puhutaan. Budjetointi asettaa rajoja, mutta emme ole lähteneet opiskelijoilta mitään kieltämään. Toisaalta taloudelliselta kannalta emme voi kannustaakaan tekemään enempää kieli- ja viestintäopintoja”, Hervas pohtii.
Kauppakorkeakoulun opintoasiainpäällikkö Tapio Ruokolainen toteaa, ettei opiskelijoita aktiivisesti kannusteta ylimääräisiin kieli- ja viestintäopintoihin hopsauksen yhteydessä. Suurimmalla osalla heidän opiskelijoistaan pakollisiin opintoihin kuuluu jo 40 opintopistettä kieli- ja viestintäopinnoista.
Tiedekunnat kielsivät väitteen suorasta vaikuttamisesta opiskelijoiden kieli- ja viestintäopintoihin. Monet sanoivat pyrkivänsä enemminkin kannustamaan kansainvälistymiseen. Myös kielikeskuksen johtaja uskoo yliopiston viime vuosien kansainvälistymispyrkimysten parantaneen kieliopintojen arvostusta tiedekunnissa.
Taalas arveleekin, että tällä hetkellä opiskelijoiden vaihtoehtoja rajoittaa eniten tiedekuntien HOPS-ohjaus. Eri alojen opiskelijoilla on erilaiset edellytykset mahduttaa kalentereihinsa vapaavalintaisia kielikursseja.
Kaikkiaan Taalas on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen.
”Kielikeskus voi hyvin, ja Jyväskylässä on opiskelijoille tarjolla hyvä kattaus viestintä- ja kieliopintoja. Periaatteessa ongelmana on vain se, miten opiskelijoita ohjataan ja miten he itse innostuvat näitä valitsemaan järkevästi suhteessa omaan tulevaan ammattiinsa.”
Myös opiskelijat vaikuttavat yleisesti ottaen tyytyväisiltä valinnanmahdollisuuksiinsa. Kysyimme tilanteesta opiskelijoilta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan opinto- ja tiedevaliokunnan kautta, ja saimme muutamia vastauksia laitosten yrityksistä vaikuttaa opiskelijoiden kurssivalintoihin.
”Meillä kielten laitoksella on lähinnä ehkä suositeltu ottamaan esimerkiksi muiden kielten peruskursseja oman laitoksen sisällä eikä kielikeskuksesta, jos se vain on mahdollista”, kertoo Yhdistyneiden Kieltenlukijoiden koulutuspoliittinen vastaava Emmi Ahola.
Viestintätieteiden laitoksen puolestaan kerrotaan hienovaraisesti vihjailleen ainejärjestöjen hallituksille, että ylimääräiset kieliopinnot ajavat tiukentuvassa taloustilanteessa laitosta ahtaalle. Kehotuksena oli, että opiskelijat miettisivät tarkkaan uuden kielen lukemisen aloittamista, ja ettei opintoja jätettäisi kesken muutamien kurssien jälkeen.
Lue lisää: Jyväskylässä myllätään akateemista Ruotsia