Remontit nostavat yliopiston vuokrat kattoon, joten oppilaitoksen täytyy luopua osasta tiloistaan. Tämä todennäköisesti lisää luentoja epäsuosittuina aikoina.
Yliopisto joutuu säästämään tulevina vuosina miljoonia tilakustannuksissa. Tämän vuoksi osasta nykyisiä tiloja joudutaan luopumaan.
Kun tilat vähenevät, nykyisen kaltaiseen luokkahuoneiden tyhjäkäyttöön ei enää ole varaa. Luentoja järjestetään tulevaisuudessa siis todennäköisesti entistä enemmän maanantaina ja perjantaina sekä aamuvarhaisella.
”Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi opetusta olisi viisi päivää viikossa”, Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander selittää.
Uudistuksia joudutaan tekemään, sillä kampusalueen lukuisat remontit käyvät yliopistolle kalliiksi. Jos yliopisto pitäisi kaikki vanhat tilansa korjaustöiden jälkeen, sen lähivuosien vuokrakulut kasvaisivat noin viidenneksellä eli viidellä miljoonalla eurolla vuosittain.
Tavoite on, ettei vuokrien suhteellinen osuus budjetissa nousisi. Joistakin rakennuksista on jo päätetty luopua kokonaan. Yliopisto ei palaa enää esimerkiksi rehtoraattiin. Karsittavaa on silti löydyttävä vielä runsaasti.
”Tavoittelemme kolmea miljoonaa vuositasolla tässä vaiheessa”, Moisander kertoo.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Seminaarinmäen L-rakennuksen ja fysiikan laitosrakennuksen yhteenlaskettu vuosivuokra on kolmisen miljoonaa euroa – ja nämä rakennukset kuuluvat kampusalueen kalleimpiin.
Yliopistolla on tällä hetkellä käytössään noin 156 000 neliötä. Moisander ei ole vielä valmis sanomaan, kuinka suuresta määrästä opetustiloja yliopisto joutuu luopumaan. Tällä hetkellä tilojen käyttöastetta selvitetään ja vähennysmahdollisuuksia kartoitetaan.
Suurin osa Jyväskylän yliopiston tiloista kuuluu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle (SYK). Peruskorjausten kulut siirtyvät yliopistolta vaadittaviin vuokriin, ja kalleimpien rakennusten osalta tämä tarkoittaa jopa vuokran tuplaantumista. Esimerkiksi UII-urheiluhallissa vuokra on todennäköisesti nousemassa yli kaksinkertaiseksi.
Remonttien hinta vaihtelee rakennuksittain. Erityisen kalliita ovat suojellut kohteet, joita ei korjaustöidenkään jälkeen pystytä käyttämään yhtä tehokkaasti kuin uusia tiloja. Tästä syystä yliopisto on luopumassa joidenkin vanhojen rakennusten käytöstä. Esimerkiksi Parviaisen taloon ei palata. Myös Villa Ranaan saatetaan etsiä pian uusia vuokralaisia.
Tarvittaessa säästöjä on kaavailtu myös henkilöstön vähennyksistä. Yt-neuvotteluja ei liene näköpiirissä, mutta eläköitymisten ja muiden muutosten kautta vapautuvat paikat saattavat jäädä täyttämättä.
Suomen Yliopistokiinteistöt on valtion ja eri yliopistojen omistama yhtiö. Jyväskylän yliopistolle siitä kuuluu 8,6 prosenttia. Silti vuokraehdoista ei juuri pystytä neuvottelemaan.
”SYK perustelee yhtenäisiä sopimusehtoja yliopistojen tasapuolisen kohtelun turvaamisella”, Moisander kertoo.
Yliopisto vuokraa joitakin tiloja myös muualta, mutta vaihtoehtoisia vuokranantajia ei Moisanderin mukaan etsitä kovin aktiivisesti. Yliopisto haluaa pysyä kampusalueella. Jatkossa yliopiston tilat ovat todennäköisesti entistä lähempänä toisiaan, sillä hajanaisista väistötiloista halutaan eroon.
Vielä tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston tilakustannukset ovat muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna kohtuulliset.
Vaikka vuokralaisena oleminen on käymässä kalliiksi, yliopistosta ei olisi rakennustensa omistajaksi. Moisanderin mukaan oppilaitos ei kykenisi rahoittamaan remontteja itse.
“Voi olla, että meillä olisivat jääneet korjaukset tekemättä.”
Yliopiston vuokrasopimukset pyritään laatimaan 15-25 vuoden ajalle. Näin kulut saadaan tasattua pitkälle aikavälille. Sitoutuminen tarkoittaa kuitenkin myös, että yliopisto joutuu arvailemaan tulevia tilatarpeitaan vuosikymmenten päähän.
Lue lisää: Miksi tilatarkastajat kiertävät luennoilla?
Kommentti: Tiistai-torstain syndrooma