Miksi Timessä soi aina vain rock? Soittaako Bran dj huonoa musiikkia, jotta porukka siirtyisi tiskille ostoksille? Selvitimme, miten Jyväskylän baareissa kootaan soittolistoja.
Jokainen lienee kokenut baarissa tai yökerhossa saman: fiilis tanssilattialla on upea, oma lempibiisi soi ja rytmi menee suoraan jalkoihin. Hetki tuntuu täydelliseltä ja kappaleen lyriikat puskevat selkärangasta. Vilkkuvissa värivaloissa voi sulkea silmänsä ja antaa musiikin viedä.
Yhtäkkiä kappale vaihtuu johonkin käsittämättömään metakkaan. Mitä tämä tämmöinen on? Eihän tähän perään voi soittaa tällaista biisiä!
Kyseessä saattaa olla esimerkiksi jonkun muun toivoma kappale.
”Ehkä joku on vaan toivonut jotain vähemmän tanssittavaa. Haluamme soittaa asiakkaiden toiveita mahdollisimman paljon, jos ne vain suinkin sopivat meille”, Freetimessä työskentelevä DJ Junkieman eli Tero Uuttana toteaa.
Toiveita esitetään muissakin jyväskyläläisissä yökerhoissa ahkeraan. Määrä vaihtelee, mutta esimerkiksi Rumassa illan aikana soivista kappaleista jopa puolet saattaa olla toiveita. Myös Brasta vahvistetaan, että biisitoiveita tulee, ja niitä myös toteutetaan.
Toivotut kappaleet vaihtelevat baareittain laidasta laitaan. Esimerkiksi Brassa toivotaan erityisesti kulloinkin radiossa soivia kappaleita.
Rumalla on vankka kanta-asiakaskunta. Välillä toivotaan paljonkin samoja kappaleita.
”Tyypillinen Ruman toive on joko sillä hetkellä asiakaskuntaan erityisen paljon kolahtanut kappale tai jokin klassikko”, Ruman isolla puolella soittava DJ D-Jew, oikealta nimeltään Lauri Leppänen kuvailee.
Tanssilattiaa ei siis tyhjennetä koskaan tarkoituksella esimerkiksi kaljanmyynnin kasvattamiseksi – päinvastoin. Musiikkia pidetään kaikissa ravintoloissa yhtenä tärkeimmistä kriteereistä yökerhon valinnassa, joten siihen myös panostetaan.
”Olisi suorastaan väärin ohjata musiikilla asiakas tiskille kesken tanssien. Tanssilattialla hiki lentää, koska ihmiset tanssivat täysiä, joten uskoisin ihmisten löytävän tiskille kun jano yllättää”, Leppänen jatkaa.
Toisinaan tanssilattialla on väljempää. Silloin dj voi hakea iltaan lisää vauhtia tutummalla kappaleella tai miettimällä, mitä asiakaskunta juuri sillä hetkellä haluaisi kuulla.
”Varsinkin Base-puolella musiikkia toivotaan paljon, koska genret ovat vapaampia. Toiveita pyritään täyttämään, ja tämän takia lattia tyhjenee joskus hetkiseksi – toiveet eivät aina miellytä kaikkia. Lattian tyhjentyminen yritetään kuitenkin korjata heti seuraavan kappaleen aikana silloisia asiakkaita ja heidän mieltymyksiään miettien”, Brassa levyjä pyörittävä DJ Tuhma P alias Pekka Räisänen kertoo.
Lyriikattomat kappaleet tanssilattialla jakavat kuitenkin mielipiteitä. Räisäsen mukaan instrumentaali house iskee asiakkaisiin yhtä lailla kuin lyriikkaa sisältävät kappaleetkin.
Uuttanan ja Leppäsen mielestä on puolestaan tärkeää saada laulaa tutun biisin mukana.
”Veikkaan, että ihmiset laulavat mielellään kappaleiden mukana, mutta totta kai tyyli vaikuttaa. Kaikissa biiseissä sanat eivät ole niin suuressa roolissa”, Uuttana sanoo.
”Voi olla, että mikäli kappale on kuulijalle outo tai siinä ei ole sanoja, se vaikuttaa negatiivisesti tanssi-intoon, vaikka kyseessä olisi maailman kovin tanssibiisi. Toisaalta on olemassa paljonkin tanssikappaleita, joissa ei ole sanoja, ja niillä saatetaan yleisö sellaiseen hekumaan, että oksat pois”, Leppänen komppaa.
Freetimen rock- ja vaihtoehtopainotteinen musiikkilinja on perintöä jo ”vanhan Timen” ajoilta. Ravintola seuraa kuitenkin aikaansa. Uuttana kertoo, että rock-henkiseen pääkonseptiin on otettu viime vuosina mukaan muun muassa indietä ja elektronisempaa musiikkia. Soittoon pyritään nostamaan myös hieman tuntemattomampia bändejä, vaikkei täysin marginaaliin mentäisikään.
Räisänen kehuu Bran rap-meininkiä Jyväskylän parhaaksi, ja hän vastaakin Base-osastolla kuultavasta musiikista yhdessä DJ Larren G:n kanssa. Ravintolapäällikkö Laura Änkilän mukaan yökerhon suurimman osaston, Barin, musiikki voi keikkailtoina mukailla esiintyjän tyyliä. Suomenkielistä musiikkia Barissa ei kuitenkaan kuulla. Beachilla soi luonnollisesti kesäinen musiikki, kuten reggae.
Rumassa kuullaan musiikkia 1950-luvulta nykypäivän hitteihin – mahdollisimman tanssilattiavetoisesti. Iso osa soitettavasta musiikista on vaihtoehtoista tanssimusiikkia, jota muualla ei kuule välttämättä lainkaan. Pienemmän puolen tarjonta vaihtelee laajasti.
”Pikku-Baarin musiikkia on vaikea määritellä viikoittain vaihtuvien klubien vuoksi, mutta tällä hetkellä pienellä puolella voi klubista riippuen kuulla esimerkiksi räppiä, housea, kovaa elektroa, vanhaa discoa, punkkia, funkkia ja oikeastaan kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä”, Leppänen kuvailee.
Riippuu siis täysin ravintolasta – ja jopa ravintolan osastosta – kuinka usein soitettava musiikki vaihtuu. Uuttana arvioi, että vain noin kymmenen prosenttia Freetimessa kuultavasta musiikista on tuoretta. Klassikoista pyritään nostamaan soittoon jo unohdettuja kappaleita.
Bran Räisänen taas seuraa aktiivisemmin juuri nyt pinnalla olevaa musiikkia.
”Musiikki vaihtuu ajan kanssa, ja uusia kappaleita sekä artisteja tulee varsinkin radiosoittoon koko ajan. Sieltä on hyvä poimia aina myös baariin uutta meininkiä ja näin pitää musiikki tuoreena. Totta kai on myös kappaleita, jotka soivat joka ilta, mutta siinäkin aika ratkaisee: soiko biisi pari kuukautta vai pari viikkoa ilta toisensa jälkeen.”
Rumassa työskentelevä Leppänen nostaa erityiseksi ilmiöksi parin vuoden takaisen Pendulum-hypen, jolloin orkesteri oli paitsi toive-, myös soittolistojen kärjessä. Samalla dj:lle tarjoutui mahdollisuus nostaa esille muita drum ‘n’ bass -biisejä, jotka eivät olleet välttämättä yleisölle vielä tuttuja.
Uutta musiikkia baareihin löydetäänkin esimerkiksi trendien kautta. Dj:t kertovat pitävänsä silmänsä ja korvansa jatkuvasti auki: blogeja ja eri listoja selataan tiuhaan. Ihmisten musiikkimakua seurataan muun muassa Spotifysta.
Uuttanan mukaan asiakkaiden toiveita otetaan ilman muuta mukaan soittoon. Tänä vuonna tanssikansaan on uponnut hyvin esimerkiksi Heikki Kuulan, Paperi T:n ja PÄÄ KIIn Rataraato.