Popparin pöydässä alkunsa saanut SICI yhdistelee rohkeasti eri tyylejä musiikissaan.
Lavalta ohuen seinän takaa kuuluu soundcheckin ääniä, saxofonin jazzahtavaa tunnelmointia ja kitaran sointukulkuja. Bändin laulaja Siiri Kangas aloittaa äänenavauksen. Jään kuuntelemaan soljuvaa laulua ja raapustan samalla muistiinpanoja vihkooni. Hetken päästä Kangas, kitaristi Ilkka Kainulainen ja basisti Miikka Mäkitalo saapuvat haastateltaviksi.
SICI (aiemmin SiCi & the Boogie Brothers) aloitti matkansa muutama vuosi sitten.
”Minä ja Ilkka olimme Popparissa varmaan joskus joulukuussa 2010 ja jamittelimme siellä Felix Zengerin, maailmankuulun beatboxaajan kanssa. Tuntui hauskalta vedellä ilman rumpuja ja siitä se lähti, idea kokeilla bändiä, jossa olisi beatboxaaja rumpujen sijasta”, Kangas kertoo.
Kangas, Mäkitalo ja Kainulainen opiskelivat kukin musiikkia Jyväskylän ammattiopistossa ja olivat aiemmin tehneet yhteistyötä. Itseoppinut beatboxaaja Samu Paananen tuli bändiin ”villinä korttina”.
Ensimmäinen keikka oli sovittu ennen kuin bändi oli treenannut kertaakaan.
”Kokeilimme yhdet treenit ja vedimme keikan Popparissa tammikuun lopussa 2011”, Kangas kertoo.
Millainen oli fiilis vetää yleisön edessä melkein kylmiltään?
”Muistan vain, että se jännitti aika paljon. Mutta siinä oli kyllä mieletön fiilis, paljon jengiä oli tullut katsomaan ja ihmisiä tuntui kiinnostavan se konsertti heti alusta pitäen”, Kainulainen vastaa.
”Oli alun perin tarkoitus vetää vain yksi keikka, mutta kyllä me heti sen perään aloimme suunnitella jo seuraavaa.”
Tuliko missään vaiheessa tunnetta, että tässä on nyt meneillään jotain todella merkittävää?
”Kyllä se itse asiassa varmaan lähti jo silloin. Meillä oli sellainen palo alusta asti, teetimme julisteen, siellä oli monta kameraa ja videotiimi jo sen ensimmäisen keikan aikana, kertoo Mäkitalo.
”Kun menimme sinne lavalle, oli tavallaan itsestään selvää, että tämä on nyt sellainen juttu jota alamme tekemään ihan tosissaan.”
Vastaperustettu yhtye alkoi jo samana vuonna tehdä keikkaa ympäri Suomen. Get a Grip soi YleX:llä.
Vuonna 2012 oli vuorossa muun muassa musiikkivideo Let’s Try -biisistä ja lyhyt Tanskan kiertue. Seuraavaksi yhtye alkoi keskittyä esikoisalbumiinsa ja oman musiikin tekemiseen.
Haastatteluiltana bändillä on ensiesiintyminen Jyväskylän Lutakossa ja samalla myös julkistetaan albumin toinen sinkku. Onko muusikoilla ollut erityisiä keikkamuistoja?
”Ikimuistoisin keikkamme oli ensimmäinen Pyhä Winter Unplugged. Siellä oli monia omia idoleitamme, Suomen kärkipään musiikkimiehistöä esiintymässä ja he olivat myös kaikki siellä yleisössä katsomassa. Keikka oli loppuunmyyty, siinä oli erityinen ekstra-lataus ja se meni tosi hyvin”, muistelee Kainulainen.
”Olemme tehneet profiilinvaihdoksen jossain vaiheessa. Aikoinaan vedimme pelkästään cover-keikkoja, sitten aloimme pikkuhiljaa sekoittaa omia biisejä ja nyt olemme profiloituneet enemmän oman musiikin tekemiseen.”
Kuka on bändin biisinikkari?
”Minä varmaan teen suurimman osan sävellystyöstä, toki yhteistyössä muiden bändin jäsenten kanssa. Minulla on monesti idea biisistä: soittokiertoa, vähän melodiaa ja sanoitusideaa. Esittelen sen Siirille, joka tekee siitä enemmän oman näköisensä. Bändin kanssa sitten jalostamme biisiä vielä enemmän”, kertoo Kainulainen.
Esikoisalbumin julkaisupäivä ei ole bändillekään vielä selvä. Ensimmäinen julkaistu sinkku Fire oli räjähtävä avaus albumille, ja soundcheckissä kuulemani toinen sinkku Heat of the Moment jatkaa samaa linjaa, mutta isommilla paukuilla.
SICIn omaa tyyliä on kuvailtu soul-vivahteiseksi r’n’b-musiikiksi, johon on otettu vaikutteita eri musiikkityyleistä, kuten popista, hip-hopista ja rockista, Mäkitalon mukaan myös laulavasta jazzperinnekulttuurista, industrialista ja luomukonemusiikista.
Anteeksi, siis luomukonemusiikista?
”Musiikkimme ei ole täysin koneella tehtyä, siinä on kuitenkin akustiset elementit. Se eroaa kuitenkin jonkin verran David Guettasta”, Kainulainen vitsailee.
”Tyylimme rupesi muokkautumaan pikkuhiljaa ja otimme vaikutteita vähän sieltä sun täältä. Ollaan versioitu kaikkea Michael Jacksonista Pantheraan. Siltä väliltä voi kuulla vaikutteita musiikissamme.”
”Valittiin silloin ihan hyviä biisejä covereiksi, sovitus niihin oli enemmän rivo kuin tavanomainen, joten tehtiin ne hyvin kieli poskessa. Pitää mennä sieltä missä aita on Kiinan muuri”, Mäkitalo heittää.
Jyväskylä ja keskisuomalaisuus näyttelevät tärkeää osaa SICIn elämässä. Kolme bändiläistä on kotoisin täältä, vain kitaristi Kainulainen on Tampereelta.
Miten Jyväskylän meininki on herralle maistunut?
”Musiikin tekeminen Jyväskylässä on tuntunut tosi hyvältä. Poppari on aika ainutlaatuinen paikka jamikulttuurille ja täällä on hyvät musiikkipiirit, tänne tulee soittajia opiskelemaan kaikkialta Suomesta. On helppo verkostoitua ja löytää soittokavereita.”
Bändi teki äskettäin Keski-Suomen maakuntalaulun uusiksi, mikä kertoo melko tärkeästä suhteesta kotiseutuun.
Onko alueessa jotain muuta, joka vetää tänne?
”Kyllähän meistä kolme on käsittääkseni paljasjalkaisia jyväskyläläisiä. Tämä on kotipaikkakunta ja on vahva osa meidän tarinaa, että olemme jyväskyläläinen bändi. Tällä hetkellä jokainen meistä asuu neljässä eri kaupungissa, joten on helppo sanoa vain, että olemme jyväskyläläisiä ja kyllä sillä on painoarvoa. Täällä on kulttuuriskene joka nousee koko ajan, se on tämän kaupungin henki. Täällä ei oikein ole perinnekulttuuria. Aktiivisten ihmisten käsissä on se mitä Jyväskylä on, se elää koko ajan. Musiikkiskene on käsittääkseni täällä vahva elementti. Kun aloitimme, niin jazz-skene oli vahva, mutta nykyään täällä on hip hop -skene nousemassa”, Mäkitalo kommentoi.
”Niin ja täällä on aina ollut metallimusiikki- ja punk-skene, aina on ollut kaksi musaporukkaa, se hip hop -porukka joka käy Popparissa ja Lutakon rock-heavy -porukat erikseen”, lisää Kainulainen.
”Niin ja sitten teatteri, harrastelijateatteri ja tanssihommat myös. Ylipäätään tämän päivän kulttuuri on se tämän seudun henki, tämä on vähän kuin ’melting pot’ ajatellen näitä kulttuuriperinteitä. Jyväskylän sielu on tässä ja nyt”, Mäkitalo runoilee.
Mitkä ovat SICIn tulevaisuuden suunnitelmat ja milloin tulette taas keikalle Jyväskylään?
”Pitkän tähtäimen suunnitelma on lähteä vielä ensin kehittämään tätä tyyliä ja kokonaisuutta ja sitten lähteä kiertämään Eurooppaa, mikä alkaa pikkuhiljaa tapahtua kesän jälkeen”, Mäkitalo vastaa.
”Soitamme taas Jyväskylän kesän avajaisissa, se tulee todennäköisesti olemaan seuraava keikkamme täällä”, Kainulainen lisää.
”Täällä on kotikenttäetu.”
”Hyppysellinen tärkeitä ihmisiä siinä eturivissä. Kyllä me paikka räjäytetään vaikka siellä olisi vain kolme henkilöä tänään”, Mäkitalo lopettaa.
Muokattu 28.3. klo 11:10. Toisin kuin artikkelissa väitettiin, Let’s Try ja Get a Grip ovat SICIn omia biisejä.