David Foster Wallace: Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja . Suom. Juhani Lindholm. (Siltala)
Aiheena on depressio ja seksuaalisuus keskiluokkaisten amerikkalaisten ja yliopistoälykköjen keskuudessa. Luvassa muun muassa teini-ikäisen pojan banaali seksuaalifantasia, jossa poika osaa pysäyttää ajan Vaimoni on noita tv-komediasta tutulla tavalla ja kyynisen miehen kokema sielujen yhteys raiskaajan uhriksi joutuneen New Age-hippitytön kanssa.
Wallacen kirjojen vastaanotto on tylsää. Hänesta on tehty 1900-luvun lopun ahdistuksen kuvauksen kulttihahmo. Kirjojen kerronnan ongelma on se, että se on yksipuolisen tunteellista eikä näe kohteessaan kuin banaalin, ironisen ja vastenmielisen. Lukijalle kirjan henkilöhahmot näyttäytyvät tavallisina ja inhimillisinä, ja heidän seksuaalisuutta koskevat tunnustuksensa suorastaan arkisina.
Useimmat haastattelut eivät ole dialogeja vaan monologeja, eräänlaisia terapeuttisia tunnustuksia, joissa pelolla kerrotaan noloja asioita. Kirjassa konservatiivisesta seksuaalisuudesta tulee osa depressiota sen sijaan, että se tuottaisi iloa.
Riikka Ala-Hakula