Taaperoikään ehtinyt Liikunnan Riemu kehittyy poikkeuksellisen yhteisön voimalla.
Musta ja turkoosi. Siinä kaksi väriä, joiden yhdistelmä on kampuksella yhä tutumpi ja tutumpi näky. Vuonna 2011 perustettu Liikunnan Riemu on kovaa vauhtia kasvamassa merkittäväksi liikuttajaksi Jyväskylän urheilupiireissä – ikävuosistaan huolimatta.
Futsalissa Riemu on jo tehnyt suuria. Joukkue nousi täksi kaudeksi sensaatiomaisesti lajin SM-sarjaan. Siellä ryhmitys on tahkonnut pelejä oivalla menestyksellä. Nousijat majailevat liigan keskikastissa.
Peliesitysten kanssa yhtäläisen huomion ansaitsee kuitenkin seuran orastava fanikulttuuri.
”Jenkeissä koko yliopiston väki kannustaa sitä omaa joukkuetta. Meillä on vähän samaa meininkiä ainakin futsalin puolella”, Riemun perustajajäsen ja futsal-joukkueen pelaajavalmentaja Eemeli Jokinen naurahtaa.
Riemun toiminta ei rajoitu pelkästään sisäjalkapalloon. Yleisseuran tarjoama lajikirjo pitää sisällään muun muassa jääkiekkoa, salibandya, lentopalloa ja tanssia. Futsal marssii lippulaivana, ja tunnelma SM-joukkueen kotipeleissä Monitoimitalolla toimii Riemu-ilmiön ilmentymänä.
Jyväskylän yliopisto tai liikuntatieteellinen tiedekunta eivät opiskelijavoimin perustetun Riemun toimintaan osallistu. Molemmat tukevat kuitenkin toimintaa rahallisesti.
”Yliopiston joukkue olemme rahavirtojenkin osalta”, Jokinen tiivistää.
Ilman suuria taustavoimia opiskelijavetoinen yhdistys tarvitsee yhä enemmän Jokisen kaltaisia puuhamiehiä. Toisaalta pelkällä talkootyöllä ei seura tule menestymään. Valmistuneiden opiskelijoiden palkkaaminen Riemun toimintaan kuuluukin tulevaisuuden toiveisiin.
”OLL:n (Opiskelijoiden Liikuntaliitto) tuella se olisi mahdollista. Palkattu henkilö voisi sitten suunnitella ja vetää lasten liikuntaleirejä tai kerhoja. Potentiaaliahan riittää vaikka koko Jyväskylän liikuttamiseen erilaisten yrityspakettien kautta”, Jokinen maalailee.
Jokinen myöntää, että uhkakuvia kirkkaalle tulevaisuudelle riittää. Varsinkin, jos jatkumo ydinporukan joukossa katkeaa.
Riemun pelien tunnelmaa aistiessa tämä uhkakuva tuntuu kovin pieneltä. Rumpujen pärinä ja lähes taukoamaton kannatushuutojen raiku kielivät jostain poikkeuksellisesta. Kuuluttaja saa ilman vaikeuksia joukon osallistumaan vaikkapa syntymäpäiväveisun laulamiseen.
Lehterit eivät ole turvoksissa, mutta tunnelma on välitön ja seuran nimelle uskollisesti riemukas. Riemun nousun ja tulevaisuuden vahvuus onkin yhteisössä.
”Toivotaan, että sellainen superkannattajakulttuuri kasvaa täällä entisestään”, Jokinen myhäilee.
”Toki katsojia olisi saatava myös muualta kuin Liikunnalta tai kampukselta”, pelaajavalmentaja muistuttaa realiteeteista.
Talkootoimintaan ei ole Riemun piirissä vaikeuksia havitella tekijöitä, ainakaan vielä. Verkkosivuilla julkaistavien otteluraporttien ja Facebook- sekä Twitter-päivitysten lisäksi futsal-otteluista tuotetaan suoraa livelähetystä nettiin – selostajan ja kommentaattorin säestämänä.
”Hattua on nostettava kaikille, jotka laittavat kortensa kekoon”, Jokinen kiittelee.
”Toivon, että Riemu kasvaisi entisestään, mutta säilyisi iloisena yhteisönä, jossa lajista riippumatta käydään peleissä kannustamassa.”
Peleissä kajahtelevien kannatuslaulujen tarttuvin sikermä sisäistää lopulta osuvasti koko Riemu-ilmiön rempseän olemuksen: Liikunnan Riemu on parempaa kuin seksi!