Lähiolutta avoimin mielin ja ovin

Olutkulttuurin saralla vireytynyt Jyväskylä vankisti asemaansa Suomen olutkartalla. Palokkaan viime keväänä perustettu Panimo Hiisi pääsi vihdoin aloittamaan toimintansa. Katso myös kuvagalleria.

Hiisin taustahahmoina toimivat Mika Silajärvi ja Tatu Hiitola, joiden ansioluettelosta löytyi merkintöjä mallasjuomasta jo ennen oman pienpanimon perustamista. Hiitola vastasi aiemmin Stadin Panimon oluttuotannosta, ja Silajärvi on pyörittänyt pienpanimotuotteiden tukkukauppaan erikoistunutta yritystä. Hiisissä miesten työnjako hyödyntää heidän aiempaa osaamistaan. Kolmantena osakkaana, joskaan ei yrittäjänä, toimii Jyväskylän yliopistossa markkinointia opiskeleva Mikko Mäkelä, joka keskittyy markkinointiin ja myyntiin.

Panimon perustaminen ei ole laiskurin hommaa. Vihannes Pulkka Oy:lta ostetut tilat täytyi aluksi remontoida katosta lattiaan. Perustajakaksikko hoiti työt samalla, kun suunnitteli ja valmisti Rekolan panimon kanssa yhteistyöoluen Kaksi Kotia. Se saapui olutravintoloihin kesäkuussa.

Kyseessä ei ollut perinteinen ohrapirtelö vaan todellinen oluthybridi, jossa yhdistyivät belgialaiset oluthiivat, pohjoisamerikkalaiset humalat ja suomalainen tyrni. Pienpanimoiden yhteistyö kokeellisten oluiden parissa saa jatkoa Kaksi Kotia vol. 2:lla, joka on maustettu Suomessa jalostetulla Aji fantasy -chilillä.

Hiitolan ja Silajärven työtunnit eivät ole vähentyneet tilojen valmistuttua ja panimolaitteiden saavuttua.

“Työpäivät ovat venyneet jopa 13-tuntisiksi. Tavoitteenamme on ollut pitää viikossa kaksi lepopäivää, mikä käytännössä on tarkoittanut kuusipäiväistä työviikkoa”, naurahtaa Silajärvi.

Hiisin tuotteet ovat toistaiseksi olleet harvojen (ja nopeiden) herkkua, sillä suuremman tuotannon mahdollistavat pääkäymistankit eivät ole vielä saapuneet Jyväskylään. Kysyntää tuntuisi kuitenkin riittävän, sillä elokuussa valmistunut panimon ensimmäinen oma olut, voimakkaasti humaloitu Raivoava Rakki, myytiin loppuun viikossa.

”Käymistankkien saavuttua tarkoituksena on pitää myynnissä jatkuvasti neljää omaa tuotetta, joista kaksi on ruokakauppa- ja kaksi ravintolavahvuista. Tällä hetkellä pystymme valmistamaan yhden kumpaakin”, Silajärvi kertoo.

Kiitos Suomen nihkeän alkoholipolitiikan, pienpanimoilla ei ole viinitilojen tapaan tuotteidensa ulosmyyntioikeutta. Myös Alkon valikoimaan pääseminen on valtion monopolin kankean ostoprosessin ja suurten tilausmäärien vuoksi erittäin vaikeaa pienen käsityöpanimon kapasiteetilla. Muitakin kanavia oluen kauppaamiseen onneksi on. Hiisi muun muassa valmistaa nimikko-oluen Rautalammin Pestuumarkkinoille, ja panimon ensimmäinen ruokakauppavahvuinen olut ilmestyy paikallisten K-Super- ja Citymarkettien hyllyihin syyskuun lopulla. Samalla Palokka-oluen valmistus siirtyy Malmgårdin panimolta Hiisin vastuulle, mikä tuotteen paikallisuutta korostavan brändin vuoksi tuntuu luontevalta valinnalta. Myös Lutakko saa oman oluensa, jota on tarjolla ainoastaan Lutakon tanssisalin ravintolassa ja alueelle valmistuvassa Supermarketissa. Hiisin oluet eivät kuitenkaan jää jyväskyläläisten yksinoikeudeksi.

”Kotimarkkinat ovat tärkeitä, mutta tuotteemme ovat sen verran haastavia, että asiakkaita on haettava myös muualta Suomesta. Jos menekkiä on, ostamme lisää tankkeja ja teemme enemmän olutta. Tarkoitus on kasvaa, eikä jäädä puuhastelemaan. Tavoitteena on kasvattaa toimintaa niin, että se mahdollistaisi lisätyövoiman palkkauksen”, Silajärvi suunnittelee.

Tulevaisuudessa panimon ovet aukeavat myös vierailijoille. Pääkohderyhmänä ovat yritykset, mutta myös esimerkiksi oluesta kiinnostuneet opiskelijaryhmät toivotetaan tervetulleiksi.

”Haluamme olla avoin panimo, jonne voi tulla vierailemaan ilman kuukausien etukäteisvarausta”, Silajärvi sanoo.

Ohjelmassa voivat olla perinteinen panimokierros olutmaistatuksineen tai olutkoulutus, mutta Silajärvi haluaa viedä ajatuksen vielä pidemmälle.

”Isommille ryhmille tarjoamme mahdollisuutta olla mukana oluen suunnittelussa, seurata sen valmistamista ja mahdollisuuksien rajoissa myös osallistua johonkin tekoprosessin vaiheeseen.”