Matemaattiset alat ovat monille vain välietappi toiseen koulutukseen. Korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistuksilla saattaa olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia aloille hakevien määriin.
Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla käy vuosittain kova opiskelijakato. Esimerkiksi kemian opiskelijoista jopa puolet lopettaa jo ensimmäisen vuoden jälkeen.
“Opiskelijoiden siirtyminen laitokselta pois on meille tuttu ilmiö. Meillä on Suomen paras ilmainen valmennuskurssi”, kemian laitoksen johtaja Jan Lundell laskettelee.
Opiskelijoita hakee ja siirtyy kemialta erityisesti lääketieteelliseen, mutta myös tuotanto- ja lääketalous vievät opiskelijoita pois Jyväskylästä. Lisäksi monet tulevat papereilla sisään ja alkavat heti opiskella sivuaineita, ilman varsinaista kiinnostusta pääainettaan kohtaan.
Opiskelijakato on havaittavissa myös muissa oppiaineissa, joita pääsee opiskelemaan pelkillä papereilla: esimerkiksi matematiikalta opiskelijoista lopettaa vuosittain neljäsosa. Myös informaatioteknologian tiedekunta painii samanlaisten ongelmien kanssa.
Syksyn 2014 hakuihin vaikuttava yhteishaun uudistus iskee juuri luonnontieteellisiin aloihin.
Jos haaveena on esimerkiksi opiskelupaikka lääkiksessä, ei opiskelijan kohta kannata hakea vuodeksi preppaukseen kemialle tai fysiikalle. Unelmapaikkaan on silloin vain vaikeampi päästä.
Matematiikan laitoksen johtajan Tero Kilpeläisen mukaan kauhuskenaario on käynyt toteen esimerkiksi Ruotsissa, jossa kemian hakijamäärät ovat pudonneet radikaalisti.
Lundell ei kuitenkaan usko opiskelijavalinnan muutoksella olevan dramaattisia seurauksia Suomessa. Hän ei myöskään suostu myöntämään, että muutos olisi kemian laitokselle varsinaisesti hyvä tai huono asia.
“Uskon ja toivon, että nuoret ovat niin fiksuja, etteivät he jää roikkumaan välivuosille unelman takia. Opiskelijat voisivat myös miettiä, haluavatko he oikeasti terveyskeskuslääkäreiksi vai töihin kemianteollisuudelle, joka on tällä hetkellä työllistymisen ykkösaloja Suomessa”, Lundell toteaa.
Kemiaa kolmatta vuotta opiskeleva Tuomas Nurmi on nähnyt opiskelijoiden joukkopaon opiskelutovereidensa joukossa.
“Kemialla pyörii yleinen vitsi, jonka mukaan ensimmäisen vuoden jälkeen lopettaa puolet ja toisen vuoden jälkeen toinen puolikas. Se ei ole kauhean kaukana totuudesta”, Nurmi toteaa.
Nurmi ei itsekään tiennyt opintojensa alussa, tulisiko hän jäämään kemialle lopullisesti. Siksi hänellä riittää sympatiaa myös niille, jotka lopettavat esimerkiksi vuoden jälkeen.
“Ei se meitä muita opiskelijoita kauheasti haittaa, jos joku lääkiksestä haaveileva käy täälläkin kokeilemassa. Vaikka onhan se tietysti jännää, kun ei aina kesän jälkeen tiedä, ketä kavereita syksyllä täällä enää tapaa.”
Kemian opiskelijat suhtautuvat asiaan myös huumorilla.
“Fukseilta kysytään aina syksyllä, että kuinka moni teistä aikoo hakea lääkikseen. Ja aika moni käsi sieltä aina nousee. Mutta kyllä ihmiset tulevat lukemaan kemiaa ihan oikeastikin, vaikka sitä onkin välillä ehkä vaikea uskoa”, Nurmi toteaa.
Kaikki eivät kuitenkaan lopeta pelkästään lääkishaaveiden takia. Matematiikan laitoksen kato johtuu Kilpeläisen mukaan yleensä alaan kohdistuneista vääristä odotuksista.
“Aika moni opiskelija tulee meille tietämättä mitä oikeasti haluaa. Tänne tullaan usein vain kokeilemaan”, hän kertoo.
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseen Kilpeläinen suhtautuu kriittisesti.
“Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mahdollisen uudistuksen myötä välivuosia tulee epävarmoille opiskelijoille vain lisää. En usko, että sillä saavutettaisiin toivottua tulosta”, Kilpeläinen sivaltaa.
Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen johtajalla Lauri Frankilla on uudistuksesta positiivisempia ajatuksia. Hänen mukaansa muutos voisi tehdä informaatioteknologian hakija-ainekselle jopa hyvää.
“Muutoksen myötä voisimme saada meille opiskelemaan juuri ne, jotka tänne oikeasti haluavatkin. Emme ole kauhean muodikas ala, ja harvalle myöskään ykkösvaihtoehto. Se on nykyisin ongelma”, hän toteaa.
Frankin mukaan nykyiseen “vuosi täällä, katsotaan sitten pääsenkö toiseen paikkaan sisään” -järjestelmälle pitäisi saada stoppi.
“Mielestäni opiskelija pitäisi sitouttaa vastaanottamaansa opiskelupaikkaan joksikin aikaa. Meillä aloittaa vuosittain vajaa 100 uutta opiskelijaa, mutta valmistuneita on poistuman vuoksi lähes joka vuosi vain 40-50. Jäämme reippaasti tavoitteestamme, joka on noin 70 valmistunutta”, Frank kertoo.