Uusi, hormoniton miehille suunnattu menetelmä saattaa rantautua Eurooppaan jo muutaman vuoden kuluttua.
Toimivaa ja helppoa miesten ehkäisymenetelmää on odotettu kauan. Ensimmäisenä markkinoille näyttää ehtivän hoito nimeltään Vasalgel. Se on pitkäaikaisen suojan tarjoava, peruutettavissa oleva ehkäisymenetelmä miehille, ja siitä saadut kokemukset ovat erittäin lupaavia.
Vasalgelin vaikutus perustuu siemenjohtimeen injektoitavaan polymeerigeeliin, joka estää siittiöiden pääsyn eteenpäin. Toimenpide suoritetaan paikallispuudutuksessa. Ehkäisyteho kestää noin kymmenen vuotta ja polymeeri voidaan haluttaessa liuottaa pois ruokasoodaliuoksella. Vaadittava kirurginen toimenpide on yksinkertainen ja voidaan suorittaa varsin alkeellisissakin olosuhteissa.
Eurooppaan hoito rantautuu USA:n jälkeen, nopeimmillaan muutamassa vuodessa. Hoito saattaa kuitenkin ehtiä ensimmäisenä markkinoille Intiassa, nimellä RISUG. Vasalgel taas on yleishyödyllisen Parsemus-säätiön tuotemerkki. Parsemus on omistanut tuotteen oikeudet Intian ulkopuolella vuodesta 2010 eteenpäin.
Suhteellisesta tuntemattomuudestaan huolimatta hoidolla on pitkä historia takanaan.
RISUG on ollut testikäytössä jo vuodesta 1989. Intialainen tohtori Sujoy Guha kehitti Vasalgelin tärkeimmän ainesosan 1970-luvulla etsiessään vedenpuhdistusmenetelmää kaivovesien puhdistamiseksi. Polymeeri ei koskaan päätynyt vedenpuhdistuskäyttöön, mutta tarjosi lähes sataprosenttisen suojan ehkäisykäytössä.
Parsemus-säätiön johtaja Elaine Lissner tutustui tohtori Guhaan ja RISUG:iin jo 1980-luvulla etsiessään vaihtoehtoja naisten ehkäisypillerille. Lissnerin mukaan suurin syy uskonpuutteeseen on ollut Vasalgelin kohderyhmä. Miesten ei uskottu olevan kiinnostuneita omakohtaisesta ehkäisystä.
Lissner toteutti kumppaneidensa kanssa pilottihankkeen USA:ssa 1990-luvun alussa. Hanke herätti kiinnostusta, mutta törmäsi toistuviin epäluuloihin: ”Tuote on hyvä, mutta miten aiot saada miehet käyttämään sitä?”
Nyt tilanne on toinen. Ainakin länsimaissa on tapahtumassa asennemuutos. Miesten pyyntöjä tulvii valmistajille enemmän kuin niihin voidaan vastata. Hoito on kuitenkin toistaiseksi rajattu Guhan koepotilaille.
Parsemus-säätiön suunnitelmana on päästä kliinisiin testeihin vuoden 2013 lopulla. Siihen asti tarjolla on edelleen vain eioota, ja senkin jälkeen saattaa mennä pari vuotta ennen myyntilupaa. Tilanne on turhauttava, sillä varsinkin USA:ssa kysyntä on kovaa.
”Miehet suorastaan vaativat saada olla avuksi”, Lissner kuvailee.
Pienen säätiön resurssit ovat kuitenkin olleet rajalliset.
Lissner kuulostaakin tyytyväiseltä voidessaan toivottaa kaikki halukkaat mukaan kohta avattavaan joukkorahoitushankkeeseen. Koska säätiö ei tavoittele voittoa, se ei ole ottanut rahoitusta vastaan muuten kuin lahjoituksina.
Myös lääkeyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita uudesta hoitomuodosta. Säätiön suhde niihin ei kuitenkaan ole täysin jännitteetön. Naisten hormonipillereiden myynti on tuottoisaa bisnestä, mutta pillereihin liittyy joskus ikäviäkin sivuvaikutuksia. Vasalgel tarjoaa siten vaihtoehdon myös naisille.
”Vasalgel ei tarjoa monen muun lääkkeen veroista bisnesmahdollisuutta. Pikemminkin se uhkaa monen tuottavamman ehkäisymenetelmän markkina-asemaa”, Lissner selittää.
Vaikka lääkeyhtiöiden pöytälaatikoihin ostetaankin niin sanottuja haitallisia patentteja, Lissner haluaa korostaa, ettei Parsemus ole saanut vihamielisiä ostotarjouksia.
”Tiedän, millaisia isot lääkeyritykset voivat olla. Me olemme saaneet olla rauhassa. Pikemminkin kysymys on vain siitä, että yhtiöt ovat hiljaa.”
Hoidon eduista huolimatta edes yleishyödylliset rahoittajat kuten WHO eivät ole rynnineet mukaan kehitystyöhön. WHO arvioi teknologian kiinnostavutta viimeksi yksitoista vuotta sitten. Vuonna 2008 alkanut talouslama vuorostaan esti esimerkiksi Bill ja Melinda Gatesin säätiötä ottamasta Vasalgeliä ohjelmaansa aiemmista panostuksistaan huolimatta. Säätiö puolitti avustusohjelmansa ja kaikki miesten ehkäisyn tuki leikattiin pois.
Lisääntymisterveyden ja kansantalouksien näkökulmasta hoitomuodolla olisi merkittäviä etuja. Liialliseen väestönkasvuun liittyvät kysymykset koskettavat eniten juuri kehittyviä maita. Pelkästään Intiassa väestönkasvu on jo kauan hiponut kestokyvyn rajoja.
Jopa monessa kehittyneemmässä maassa ei-toivotut raskaudet voivat olla yleisiä. Esimerkiksi USA:ssa noin puolet raskauksista saa alkunsa vahingossa.
Vaikka kulttuuriset ennakkoluulot miesten piittaamattomuudesta elävät sitkeinä ainakin rahoittajien keskuudessa, kokemukset esimerkiksi Intiasta ja muualta Aasiasta kertovat muuta. Lissnerin mukaan Aasiassa kondomin käyttö ja miesten siemenjohdinten katkaiseminen on luultua yleisempää.
“Intiassa miehet eivät halua saattaa lisää lapsia jo ennestään köyhiin olosuhteisiin. USA:ssa he taas haluavat välttää kalliin elatustuen maksun”, Lissner sanoo.
Tällä hetkellä hoitojonoon USA:ssa on ilmoittautunut jo yli 16 000 miestä.