Tietäisitpä, mitä se susta oikeasti ajattelee. Sun paras ystävä pitää sua urpona. Sun vanhemmat ei rakasta sua. Sun muija on sun kaa sun kiesin takia.
Joku sanoisi tätä ala-astetasoiseksi keljuiluksi. Joku toinen rakentaa teoriansa sille ja kutsuu itseään sosiologiksi. Teoriassa ihmisille lasketaan – tämä on varmaankin sitä korkeampaa matematiikkaa – markkina-arvo. Tausta-ajatuksena on selittää, miksi joku saa ja joku toinen ei.
Ei sitä olisi kannattanut käydä yliopistossa asti miettimässä. Eräskin varastomies ehdotti saamattomuuteen lääkkeeksi ennakkoluuloista luopumista ja olennaiseen keskittymistä. Peruskoulupohjalta, mutta elämänkoulut käytynä.
Mikä sitten on olennaista? Se, että ymmärtää sosiaaliset suhteet vähän laajemmin kuin mielestään epäreiluina karjamarkkinoina. Näkee ihmisiä eikä hintalappuja. Lakkaa lätkimästä niitä joka penan ja pirjon persposkille.
Aikuisten ihmisten välinen kanssakäyminen on siitä jännä juttu, että toisilta ei voi oikeastaan vaatia mitään. Ei palveluksia, ei läheisyyttä, ei tukea, ei ymmärrystä, ei seksiä. Ei kerta kaikkiaan mitään. Kaikkea voi saada, mutta vain sitä kautta, mitä itse antaa.
Joskus saa enemmän kuin antaa, joskus vähemmän, joskus jotain aivan muuta kuin itse antoi tai halusi. Joskus menee aivan vituiksi, mutta sellaista elämä on. Sosiaalinen elämä ei ole matematiikkaa. Ei edes markkina-arvoteoriaa.
Siksi jotain toiselta halutessaan ei voi kuin katsoa peiliin: millainen ihminen sieltä katsoo takaisin? Ei siihen sen kummempaa teoriaa tarvita. Yhteiskunnalta voi vaatia kaikenlaista, muttei kivoja kavereita tai edes panokavereita.
Markkina-arvoteoria typistää ihmisen siinä kuin uusliberalistinen talousteoria. Molempien levittäjillä on motiivinsa, joiden arvailun jätän lukijan haltuun.
Feministeillä on tietysti omat motiivinsa. Kuten, että ihmisiin suhtauduttaisiin yksilöinä eikä halpoina stereotyyppeinä. Tämä on myös henkilökohtainen motiivini. Minusta on mukavaa, kun minuun suhtaudutaan ensisijaisesti yksilönä – myös haluissani ja tarpeissani. Siksi pyrin suhtautumaan niin myös muihin.
Sattumaako sitten, saan useimmiten olla tekemisissä helvetin mukavien, fiksujen, reilujen, ihanien ja rakastettavien ihmisten kanssa. Ystävänä, toverina, kaverina, työkaverina, kumppanina.Toiset elävät karjamarkkinoilla, toiset elävät elämää.
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
deeby
Juu, aivan varmasti se on vain epäonnea ja sattumaa,
että juuri tietynlaisten miesten kouluaika ja muukin elämä kuluu kiusaamisen ja erinäisen väheksynnän merkeissä. Ihmisiähän tässä kaikki ollaan.
11.4.2012
Jaime
Oliks ton kirjotuksen pointti lähinnä alleviivata sitä, ettei kirjottajalla oo mitään käsitystä siitä mikä markkina-arvoteoria on? Markkina-arvoteoria ei typistä mitään tai ketään. Siinä ei tarkastella ihmisten välistä vuorovaikutusta yksilötasolla. Markkina-arvoteoria tarkastelee pariutumismarkkinaa ns. makrotasolla. Se ei mitenkään sulje pois mikrotason olemassaoloa.
Se, että ymmärtää mistä markkina-arvoteoriassa on kyse, ei edellytä mitään epäilyttäviä motiiveja tai taka-ajatuksia. Kirjottajaa itseään sen sijaan taitaa vaivata jonkinnäköinen moraalinen närkästys markkina-arvoteoriaa kohtaan. Närkästys vaikuttaa johtuvan ymmärtämättömyydestä, ei siitä että itse teoriassa olisi mitään vikaa.
11.4.2012
Henri K.
Feministit korostavat yksilöllisyyttä tasan niin kauan, kunnes eteen nousee kysymys vaikkapa nyt naiskiintiöistä pörssiyhtiöissä. Silloin taas mennään sukupuoli edellä.
Ja jos tästä keskustelu siirtyy miesten syrjäytymiseen ja työttömyyteen, tai vaikka mieskiintiöihin yliopistoissa, feministi palaa näppärästi yksilöllisyyden poluilla. "Oma vastuu".
Kätevä ideologia tuo feminismi.
11.4.2012
varastomies
Emilia ei nyt taida ymmärtää markkina-arvoteoriaa tai sosiologiaa tieteenalana, ja kaiken kruunaan "uusliberalistinen talousteroria", siis mitä ihmettä? Vihjailu sosiologien motiiveista antaa myös kummallisen kuvan suhtautumisesta tieteeseen. Tieteellisten teorioiden tehtävä ei ole miellyttää, vaan kuvata miten hommat oikeasti menee, tässä Emilialle uusi varastomiehen viisaus ;)
12.4.2012
DS
Takuuvarmaa jylkkäriä. Kirjoitus, jossa kirjoittaja ei ymmärrä mistä puhuu, ei varsinaisesti sano mitään, eikä tuo esiin minkäänlaista tietoa. Miksi siis kirjoittaa?
Anteeksi, mutta jonkun tämä oli sanottava.
12.4.2012
En keksi mitään
"Sattumaako sitten, saan useimmiten olla tekemisissä helvetin mukavien, fiksujen, reilujen, ihanien ja rakastettavien ihmisten kanssa. Ystävänä, toverina, kaverina, työkaverina, kumppanina."
Tohon pitää sanoa, että voi olla sattumaakin, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä sä et saisi olla tekemisissä niin mukavien, rakastettavien yms. henkilöiden kanssa, jos sä olisit parikymppisen kauniin naisen sijasta ruma mies.
Muihin kohtiin ei olekaan kommentoitavaa, koska Laasanen teki jo omassa blogissaan hyvän vastineen.
12.4.2012
Pitäkää tunkkinne
Niinpä. Jylkkäriä ei jaksa lukea enää kaiken tuon s*nnan takia jota naisten niskaan kaadetaan joka tuutista. Olkoon mikro-makro tai mitä lie teoriaa, mutta ei tee muuta kun vahvistaa käsitystä jo Jylkkärinkin arvomaailmaa kohtaan: pitäkää tunkinne.
Miksi kannessakin on naisen perse? Jos tasa-arvosta puhutaan, niin pistäkää miesten perse seuraavaan.
Jylkkärissä voisi noin laajemmin käydä - ihan sivuilla - arvokeskustelun. Lehden linja on ollut pitkään oksettava.
12.4.2012
Pitäkää tunkkinne
<<<<sä et saisi olla tekemisissä niin mukavien, rakastettavien yms. henkilöiden kanssa, jos sä olisit parikymppisen kauniin naisen sijasta ruma mies.
Miten tämä on miesasiaa? Jos tuohon tilalle pistää nainen .... olet parikymppinen oksettavan näköinen, huonostikäyttäytyvä, hieltä haiseva, kettuileva, alapäävitsejä puhuva ... toiselle sukupuolelle vihamielinen nainen, niin saatko muka mukavia, rakastettavia, fiksuja miehiä?
12.4.2012
Setämies
Huoh. Neiti Kukkala, sosiologia tieteenalana käsittelee ihmisiä joukkoina. Psykologiassa voi sitten tarkastella ihmistä yksilönä. Koska Laasanen vastaus oikeastaan tyhjensi pajatson, niin keskityn yksityiskohtaan, feminismin yksilökuvaan. ”Feministeillä on tietysti omat motiivinsa. Kuten, että ihmisiin suhtauduttaisiin yksilöinä eikä halpoina stereotyyppeinä.” Voisiko tästä antaa esimerkkejä? Muutakin kuin ”Jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja” *?
Feminismi, kuten muutkin uskonnot ja ismit, ei käsittele ihmistä yksilönä. Muuten olisi mahdotonta palvoa feminismin tärkeintä opinkappaletta, naisten uhripääomaa. Nainen on patriakaalisen yhteiskunnan uhri, riippumatta siitä, mikä hänen sosiaalinen asema on. Poislukien tietysti uskonnolliset papittaret (feministien johtohenkilöt, kuten Sunniva Drake, lainaamani miesstereotypian lanseeraaja*) sekä vahvassa uskossa olevat, tiedostavat totuuden tulkit (kolumnin kirjoittaja). He ovat Valaistuneita Yksilöitä, joilla on
a. valta sanoa miehistä aivan mitä tahansa
b. alistaa muut naiset uhrin rooliin.
Näistä lähtökohdista ja kolumnistin vasemmistolaisesta maailmankuvasta katsoen on tietysti melko luontevaa hypistellä ihmissuhteita vain omasta näkökulmastaan. Kohdan a. (valta sanoa miehistä aivan mitä tahansa) kolumnisti antaa sitten virrata kaunaisessa palautteessaan Laasasen vastaukseen http://pantterin.blogspot.com/2012/04/kommenttini-laasasen-vastineeseen.html
12.4.2012
työmies
Uskonnon hajoitettua muinoin lauman ihmisen perusyksikkönä, naisesta on tullut kapitalismin moottori. Feminismin tehtävä on saada kaikille naisille paha olo. Kylvää riitaa miesten ja naisten välille. Sukupuolet sotaan keskenään. Kohti sosialismin ahdasmielistä utopiaa, jossa yritetään saavuttaa jotain, mutta koska kommunistikin on henkilönä omistajakapitalisti, saadaan aikaan vain keskitysleirityylinen järjestelmä. Kellään ei ole oikeasti hauskaa.
Ihmistä kannattaisi alkaa tutkimaan oikeasti jostain muusta näkövinkkelistä kuin näiden kapitalismin synnyttämien em eri kapitalismin versioista syntyneiden teorioiden kautta. Ihminen on eläin joka ei juuri ole muuttunut miksikään todella pitkään aikaan. 98% samaa geeniperimää simpanssin kanssa jo aiheuttaa sen, että ideologia lähtöinen tutkimus vie entistä enemmän harhaan. Olisiko karvaisilla sukulaisillamme kuitenkin vielä jotain annettavaa meille harhautuneille karvattomille apinoille?
13.4.2012
Pitäkää tunkkinne
<<jos sä olisit parikymppisen kauniin naisen sijasta ruma mies.
No eihän tällä MAKROteorialla pitänyt olla mitään tekemistä yksilöiden kanssa????
<<Feminismin tehtävä on saada kaikille naisille paha olo.
Ai naisillako paha olo? Minusta ihan vaikuttaa, että naisilla on hemmetin hyvä olla. Että se paha olo on ihan siellä toisella puolella? Makroteoriaa tai ei?
13.4.2012
Henri K.
"Minusta ihan vaikuttaa, että naisilla on hemmetin hyvä olla. "
Vuoden vitsi. Suomalaista feministiä vaikeroivampaa otusta ei maailmasta löydy.
14.4.2012
deeby
Naiset ovat hukassa ja harhassa. Homma vaan näyttää toiselta, kun miehet pokkuroivat huonon seksin perässä.
14.4.2012
sivustakatsoja
Jylkkärin taso vain laskee laskemistaan. Pieni ja sisäsiittoinen kaveripiiri toimituksessa taputtelee toisiaan selkään. Vastikään Jylkkärin toimittajaksi palkattu Ilkka Puhakka (vas.), analysoi osuvasti Kukkalan valintaa kolumnistiksi:
"Ilpo Puhakka Pitäskö sit kysyä Matti Apusta vai löytyisikö jostain joku oikeasti järkevä porvari, joka osaa vielä kirjoittaa?"
10. huhtikuuta kello 16:12
Kukkala on puhakan tavoin aktiivinen vasemmistonuori. Ainoa vasemmistonuori Puhakka ei tietenkään Jylkkärissä ole. Taneli Hämäläisen (vas.) analyysi Jylkkärin nykytilasta on osuva:
"Taneli Hämäläinen Mikä vitun vassariannos? Laskeskelin huvikseni, että uudessa numerossa esiintyy oman nimeni lisäksi ainoastaan 17 tuttua. =)"
10. huhtikuuta kello 21:35
Vielä enemmän Jylkkärin nykytilasta kertoo uusimman numeron juttu vuosijuhlista. Aiheena juhlien heteronormatiivisuus ja juomalaulujen rasismi, kirjoittajina Aino Siren (vas.) ja Matti Lahdenmäki (vas.).
Kukaan muu ei koko kampuksella pitänyt vuosijuhlaperinnettä heteronormatiivisena tai juomalauluja rasistisina. Se ei jyvivalaistoimittajia onneksi haitannut. Kirjoittajat haastattelivat Kyösti Hagertia (vihr.), Joonatan Virtasta (vas.) ja Kyösti Ylikuljua (vihr.). Kaikki haastateltavat Virtasta lukuunottamatta toimivat toimittajina Jylkkärissä. Virtanen on viime vuoden Jyy:n hallituksen puheenjohtaja ja aktiivinen jyvivalainen.
Tätä kommenttia ei tietenkään julkaista seuraavan paperilehden kommenttiosastolla. Liskillä on liian kiire Sappi-ristiretkensä kanssa ja pahojen suuryritysten hyväveliverkostojen paljastamisessa. Ketä Jylkkärin hyväveliverkostot kiinnostaisivat?
Onneksi takakannessa on naisten lihavuutta tutkivan lihavan naistutkijan henkilökuva. Kyllä tähän lehteen kannattaa 100 000 euroa vuodessa hassata
15.4.2012
Jarno Liski
Minä en voi ottaa kantaa puheisiin, kun lähdin taksilla juhlista ennen sitä. Se ei johtunut (sinänsä typeränä pitämästäni) Katjusha-väännöksestä, vaan siitä, että juhlat olivat aivan käsittämättömän ahdistavaa pönöttämistä.
Puhe naiselle -perinnettäkään en vastusta siksi, että se olisi minusta heteronormatiivisuutensa vuoksi huono ohjelmanumero, vaan siksi, että moisen mukahauskuuden seuraaminen on ollut lähinä myötähäpeällistä.
Lehteen ovat erinomaisen terveytulleita tarjoamaan juttujaan ihan kaikki poliittiseen taustaan katsomatta. Varmasti et löydä ketään, jolla olisi esittää juttuehdotus, jonka olisin raakannut poliittisista syistä (töitä saat tehdä, että löydät ketään, jonka juttuehdotusta olisi ylipäätään raakattu pois).
Luullakseni voit kysellä toimittajavalinnan osuvuudesta niin ikään kaikista poliittisista ryhmistä löytämättä ketään, jonka mielestä toimittaja _Ilpo_ Puhakan osaamisella ja kokemuksella varustettu toimittaja ei olisi ollut todellinen löytö näillä palkoilla.
Muut mainitsemasi henkilöt eivät ole Jylkkärin toimittajia, vaan ovat avustaneet Jylkkäriä. Niin toivon mukaan tekee yhä useampi ylioppilaskuntalainen, sillä siihen tarkoitukseen pitkälti tämä lehti on olemassa.
(Jos copy-pastetat kolmansien osapuolien Facebook-kommentteja tänne heidän nimillään, niin tekisit mielestäni viisaasti, jos käyttäisit itsekin nimeäsi).
26.4.2012
Pitäkää tunkkinne
Henri ja Deeby: eli miesten valta ja oikeus puhuu edelleen - teillä (=miehillä) on valta päättää, että naisilla menee erittäin huonosti ja naiset on hukassa ja ei ymmärrä seksistä mitään? Kuten viimeiset parituhatta vuotta. Turhaahaan sitä itse naisilta kysyy,, mites ne sen nyt voisi teitää? . ;-)
7.5.2012
Myös sivustakatsoja
Aika tekopyhää oli mielestäni loukkaantua Kolhoosinaisen laulamisesta. Kyseessä on kuitenkin legendaarinen ja pitkät perinteet omaava sitsilaulu - eikös tällainen rennompi puuhastelu juuri vähennä sitä "pönötyksen" tuntua? Ja laulettiinhan kyseisillä kekkereillä, muistaakseni heti ensimmäisenä biisinä, Punakaartin marssi. Se aito ja alkuperäinen. Tähän ei kukaan kuitenkaan Jylkkärissäkään puuttunut, vaan ilmeisesti valtiovaltaa vastaan kapinointi ja ihmisten tappamisen ihannointi on toimituksen linjan mukaan OK..?
Minulle asia on OK, koska lauloin ko. biisiä täydestä sydämestä ihan huvin vuoksi. Samoin lauloin Kolhoosinaista. Mutta että loukkaantuu vitsilaulusta, muttei mitenkään reagoi poliittiseen kappaleeseen? Absurdia.
17.5.2012
Kirsti Era
Toimin 1971-78 JYY:n edustajistossa, hallituksessa ja vs. korkeakoulupol sihteerinä, ja voin kertoa, ettei silloin ollut teekkarien pillu-pullo-natsi-kulttuurilla yhtään mitään asiaa JYY:n tilaisuuksiin, ei ylipäätään naisia halventavilla "isojen poikien" ölinöillä.
Toki Kortepohjalle rahaa kerännyt SHolistisexikko OtaVainen joskus keskinäisissä kekkereissään (ja Speden porukoissa) lauleskeli Korholan komiata taloa tai "Ja ylhäällä orressa riippuu se himmeä lyhty..." , mutta vain keskenään. Ja ilman satojen markkojen/eurojen frakkeja, iltapukuja tai kampauksia. Pitiköhän JYY vuosijuhlia? Tuskin, Vanhan valtauksesta oli kulunut alle 10 v.
Kosketuksen teekkarien "sitsikulttuuriin" sain ex opiskelijoitteni (ISY) ainejärjestön pompöösissä vuosijuhlassa v. 2009 ja kieltämättä olin pöyristynyt, kuten muutkin aikuiset. Mm siitä, mitä roskaa nykyiset opiskelijanaiset suostuvat laulamaan, jopa treenaamaan etukäteen!
Merkillepantavaa noissa vuosijuhlissa oli - pätee varmaan JYY:nkin juhliin - että köyhiä (aktiivi)opiskelijoita ei siellä juuri ollut: ei varaa illalliskortteihin, kampauksiin ja asuihin.
Saman totesimme toisen 70-lukulaisen JYY-aktiivin kanssa katsellessamme JYY:n ison vuosijuhlan (75?) ohjelmaa: emme harrasta niin pompöösejä ja latteita tilaisuuksia. Hän on erään valtionlaitoksen johtajatar.
22.7.2012
Kirsti Era
Esimerkki Emilia Kukkalan arvioimasta äärivalidista tutkimuksesta ja tosi terävistä johtopäätöksistä on täällä: http://pohjalainen.terve24.fi/blogit/henry-laasanen/nettideittitesti-feikkiprofiileilla . Seuraavaksi Laasanen uusinee kokeen käyttäen 13-14-vuotiaiden tyttöjen feikkiprofiileja: heille vasta postia tulisi. Markkina-arvo on siis huippuluokkaa? Kas kun sitä, että kuka etsii netistä "jäähtyneeseen aviovuoteeseensa" kiksejä, ei pidä ottaa lukuun sosiologiassa. Ne on (kriminaali)psykologian jutskia ne.
Sosiologiaraukka! Jo 70-luvulla sitä arvosteltiin syvällisten ja validien teorioiden puutteesta ja ryömivästä empiriasta, eikä tilanne ole 40 vuodessa ilmeisesti ainakaan parantunut:(
23.7.2012