Myös eteläafrikkalainen metsäyhtiö Sappi kieltäytyy kommentoimasta kauppoja, joiden seurauksena kaupunki lunasti Kankaan tehdasalueen 13 miljoonalla eurolla. Tässä artikkelissa on vedetty yhteen koko tapahtumaketju.
Vuonna 2010 M-Realin kerrottiin ostavan takaisin Kankaan tehdasalueen Sappilta. Samaan aikaan M-Realin kerrottiin myyvän Sappille patentteja 7 miljoonalla eurolla. Patentit ovat aineetonta omaisuutta. Niiden arvoa on hyvin vaikea määritellä.
Kun kaupungin kiinnostus käyttää etuosto-oikeuttaan tuli julkisuuteen, aloin epäillä, että kauppahintaa on voitu manipuloida etuoston torjumiseksi tai kaupungin rahastamiseksi. Kyselinkin kauppahinnan perään ”asioista tavallisesti tietäviltä tahoilta”. Vertailukelpoisia kauppoja ei kuitenkaan ollut olemassa, ja lopullinen arvo riippuu siitä, kuinka paljon rakennusoikeutta kaupunki kaavoittamalla alueelle myöntää. Tontti on sitä arvokkaampi, mitä korkeamman tornitalon sille saa rakentaa.
Tänä keväänä silmiini osui M-Realin sijoittajilleen tarkoittama kalvopaketti. Kalvoissa mainittiin myös patenttikaupat, joista kerrottiin: ”M-real myi 7 miljoonalla eurolla graafisiin papereihin liittyviä patentteja, joilla ei merkitystä M-realin tulevaisuuteen”.
Tulin ajatelleeksi, että vaikka maan arvoa ei voitaisikaan luotettavasti arvioida, pitäisi patenttien arvosta löytyä tietoa. Niin olikin. M-Real kirjasti patenteista 6 miljoonan euron myyntivoiton. Se tarkoittaa sitä, että M-Real itse oli arvioinut patentit 1 miljoonan euron arvoisiksi. Tieto selvisi vuoden 2010 vuosikertomuksesta.
Seuraavaksi tutkimaan, mitä Sappi kertoi patenttikaupoistaan. Vuoden 2009 vuosikertomuksessa Sappi kertoi omistavansa patentteja 21 miljoonan dollarin arvosta. M-Realilta ostettujen patenttien kauppahinta olis siis melkoisen merkittävä. Seitsemän miljoonaa euroa (8,5 miljoonaa dollaria) on lähes puolet Sappin kaikkien patenttien taseeseen kirjatusta arvosta. Kuitenkin kauppojen toteuduttua Sappi kirjasi patenttiensa arvoksi vuonna 2010 20 miljoonaa dollaria. Kirjanpitosäännösten mukaan taseessa pitäisi näkyä kaikki omaisuus, millä yhtiö näkee olevan talodellista arvoa tulevaisuudessa. Kahdeksan ja puolen miljoonan dollarin ( 7 m€) patenttiostosten jälkeen yhtiön omistamien patenttien arvo oli siis miljoona dollaria pienempi.
Epäilys vahvistuu
Patenttien kovalle kauppahinnalle ei minun järjelläni löytynyt muuta selitystä kuin tehdasalueen hinnan paisutteleminen. Tämä tosin voi johtua myös siitä, että ainoa mitä minä tiedän painopapereista on, miten tuhria sitä sekavilla kirjoituksilla.
Lähetin asiasta sähköpostia Sappin viestintäjohtajalle Claudia Hammerichille Belgiaan. Vastausta ei kuulunut. Sovin myös puhelinhaastatteluajan M-Realin talousjohtaja Matti Mörskyn kanssa. Haastattelu ei onnistunut, mutta minua pyydettiin lähettämään kysymykset sähköpostilla M-Realin sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Juha Laineelle.
Molemmilta yrityksiltä kysyin, miten M-Realin onnistui myydä miljoonan euron patentit seitsemällä miljoonalla eurolla. Kysyin myös suoraan, paisuteltiinko patenttien ja tehdasalueen hintoja yhdessä. Osapuolille tämä ei olisi maksanut mitään, mutta kaupungille kyllä. Sappin kannalta oli sama, myykö se maata 7 miljoonalla ja ostaa patentteja miljoonalla vai onko maan hinta 13 miljoonaa (tai vaikka 130 miljoonaa) ja patenttien hinta 7 miljoonaa (tai 124 miljoonaa). Jokaisessa tapauksessa lopputuloksena oli, että M-Real saa maat ja Sappi saa patentit sekä 6 miljoonaa euroa käteistä.
Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto vahvisti Jylkkärille kaupungin neuvotelleen tehdasalueen ostamisesta keväällä 2010. Jylkkärin muualta saamien tietojen mukaan kaupunki ei kuitenkaan ollut valmis maksamaan maasta sen mukaan, mitä sen hinta olisi, mikäli siihen alettaisiin rakentaa asuin- ja liikehuoneistoja. Niinpä neuvottelut kariutuivat.
M-Realilla oli siis selkeä motiivi saada maan kauppahintaa näennäisesti ylös. Kaupungin on etuostolain mukaan lunastettava maat kauppakirjassa sovituin ehdoin. Niinpä laissa on porsaanreikä, joka mahdollistaisi etuosto-oikeutta käyttävän kunnan rahastamisen tekemällä kahdensuuntaiset kaupat, joissa maalle lyötäisiin todellista kovempi hinta, josta ostaja saisi hyvityksen myymällä arvotonta omaisuutta vastaavasti kovemmaksi sovitulla hinnalla.
Yhtiöt kieltäytyvät kommentoimasta
Jylkkäri kysyi M-Realilta seuraavaa:
– Miten M-Realin onnistui myydä kesällä 2010 Sappille patentteja 6 miljoonan euron voitolla?
– Miksi Sappi osti graafisin papereihin liittyvät patentit vasta kesällä 2010 vaikka ko. liiketoiminnan se oli osatanut M-Realilta jo 2008-2009?
– Miten 6 miljoonan euron raportoitu myyntivoitto on laskettu? Ilmeisesti kauppahinnan ja patenttien tase-arvon erotuksena?
– Sappi ei ole nähtävästi arvostanut ostamiaan patenttejaan taseeseensa lainkaan. Osaatteko arvioida mistä tämä johtuu?
– Kytkeytyykö patenttien hinnoittelu Kankaan tehdasalueen hinnoitteluun? Toisin sanoen liioteltiinko sekä M-Realin myymien patenttien että M-Realin ostamien maiden hintaa esim. kaupungin etuoston torjumiseksi?
M-Realin vastaus ei ollut erityisen suora. Viestintäjohtaja Laine kirjoitti:
Viive patenttien myynnissä johtui siitä, että meillä oli tiettyjä sopimuksia kolmansille osapuolille patentteihin liittyen, joiden prosessointi vei aikaa ensin. Muuten kauppahintaa emme kommentoi emmekä Sappin kirjaustavasta tiedä tarkemmin.
Kankaan tehdasalueen arvo on varmasti suurempi kun millä se kaupungille myytiin,mikä varmaankin vastaa vikaan kysymykseesi, patenteilla ei ole merkitystä tässä asiassa.
Sappista ei kuulunut mitään.
Epäilys julki Jylkkärissä
Jyväskylän ylioppilaslehti julkaisi epäilyksensä verkossa sunnuntaina 18.3. ja paperilehdessä maanantaina 19.3. Tiistaina 20.3. YLE Keski-Suomi nosti aiheen radiouutisiinsa sekä verkkoon. Keskisuomalainen teki perässä oman siteerauksensa Jylkkärin jutusta.
Kun uutinen oli julkaistu, soitti Sappin viestintäjohtaja muutamaa tuntia myöhemmin yhtiön Belgian konttorista. Hän kertoi huomanneensa Jylkkärin sähköpostin vasta nyt. Hän lupasi palata asiaan seuraavana päivänä, mikäli aihe olisi vielä ajankohtainen. Torstaina 21.3. viestintäjohtaja Claudia Hammerich vastasi Jylkkärin kysymyksiin siitä, miten patenttien arvo taseessa on laskenut 2009–2010, vaikka Sappi tällä välillä osti patentteja seitsemällä miljoonalla eurolla:
Referring to our call and to your enquiry, we do not comment on individual transactions. Please note that the transactions you refer to are not related and were separately negotiated. The results of these transactions were properly recorded in our annual financial statements and are aggregated as part of other transactions in other countries and regions within the Sappi Group. We have therefore no further comments and I hope this clarifies your enquiry.
Mitä takaisinostosta oli sovittu?
Keskisuomalaisen keskustelupalstalla nousi esiin M-Realin takaisinosto-oikeus, josta oli sovittu vuonna 2008, kun Kangas ja muut tehtaat myytiin Sappille. Tätä oikeutta M-Real käytti, kun se vuonna 2010 osti maat, jotka kaupunki etuosto-oikeutensa turvin lunasti. Todennäköisesti kyseisessä sopimuksessa on sovittu myös kauppahinnasta, jolla M-Real saisi tehdasalueen ostaa.
M-Real kieltäytyi kommentoimasta, mitä takaisinosto-oikeudesta oli sovittu. Viestintäjohtaja Juha Laine kirjoitti:
Kuten Kankaan ostosta kertoneessa tiedotteessa kerroimme, meillä tosiaan oli takaisinosto-optio, jos Sappi tuotannon lopettaa jossain vaiheessa. Itse sopimus on ostajan ja myyjän välinen ja sitä en voi tarkemmin sinulle kuitenkaan avata.
Sappin viestintäjohtajallekin lähetin saman kysymyksen perjantaina 23.3.2012:
I have since learned that when Sappi purchased the papermill Kangas in 2008, a repurchasing option was negotiated in the deal for M-Real. I would like to ask the price stated for the papermill in the agreement. Was it 13 million euros or more or less?
Vastausta ei ole vielä kuulunut, mutta se päivitettään tänne, jos ja kun se tulee.
Ei-kommenttia -linja on tällä erää osoittautunut tehokkaaksi, vaikka se epäilyttävältä näyttääkin. Mikäli kaupunkia ei kiinnosta selvittää tai selvityttää Jylkkärin julkaisemia epäselvyyksiä, on jatkoraportointi kiinni näillä näkymin uusista tiedoista, joita Jylkkäri toivoisi saavansa teräväpäisemmiltä kansalaisilta ja ennen kaikkea asioista tietäviltä sisäpiiriläisiltä. Myös epäilyksen todistaminen perusteettomaksi olisi hyödyllistä.
Jarno Liski
Sappi
- eteläafrikkalainen pörssiyhtiö
- entinen nimi South African Pulp and Paper Industries
- osti 750 miljoonalla eurolla M-Realilta graafisten papereiden liiketoiminnan sisältäen neljä tehdasta (Kangas Jyväskylässä ja Kirkniemi Lohjalla sekä Stockstadt Saksassa ja Biberist Sveitsissä) vuonna 2008
- sopi M-Realille takaisinosto-oikeuden Kankaan alueeseen, mikäli tehdas lopetetaan
- lopetti Kankaan tehtaan vuonna 2010, lopetti Biberistin tehtaan 2011
- osti M-Realilta graafisiin papereihin liittyviä patentteja 7 miljoonalla eurolla vuonna 2010
- patenttien osto ei vaikuttanut Sappin taseessa olevien patenttien arvoon (noin 16,4 miljoonaa euroa) vuosina 2009–2010
M-Real
- suomalainen pörssiyhtiö
- Metsäliitto osuuskunta omistaa noin 40 prosenttia osakkeista ja 60 prosenttia äänivallasta
- myi neljä tehdasta Sappille vuonna 2008 keventääkseen raskasta velkataakkaansa hintaan 750 miljoonaa euroa
- osti lopetetun Kankaan tehdasalueen takaisin vuonna 2010 hintaan 13 miljoonaa euroa
- myi patentteja Sappille 2010 hintaan 7 miljoonaa euroa
- Jyväskylän kaupunki lunasti Kankaan tehdasalueen 13 miljoonan euron hintaan vuonna 2010
- myi YIT:lle maita Kankaan ympäristöstä 3,5 miljloonan euron hintaan
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
kompe-tee
Hyvä Jarno ja hyvä Jylkkäri!
Suomessa rehottava sulle-mulle korruptio ja härski lehmänkauppakulttuuri vaatii mätäpaiseiden esillepurskauttelua! Huonoon jamaan ovat suuret ikäluokat tämän maan ajaneet, nuorison tehtäväksi näköjään jää aiempien sukupulvien aikaansaaman mädännäisyyden kitkeminen - muun muassa se on jäänyt nyt opiskelevan porukan kontolle (kuva paperilehdessä olevasta hyvinvointivaltio-opusten päätymisestä biopolttoaineeksi on todella osuva). Onhan valtakunnanmediakin jo pikkuhiljaa alkanut mätäpaiseita esiin purskauttelemaan, ei siis ole mitään syytä Jylkkärinkään olla tähän tärkeään yhteiskunnalliseen muutokseen olla osallistumatta. Valtakunnanmedioihin viitaten, monenlainen mädännäisyyden esiintuonti vaikuttaa tänä keväänä olevan muodissa. On hienoa huomata että Jylkkäri uskaltaa pitää rohkeaa epäkohtia esille tuovaa linjaa, sellainen otehan on journalismin perusta ja varsinkin kirkasotsaisen nuorison eli opiskelevien maamme toivojen nimenomaan tulee taistella rehtiyden ja suoraselkäisten toimintatapojen puolesta, mädännäistä sulle-mulle sumplimiskulttuuria ja konsensuskorruptiota vastaan.
30.3.2012