Kaarina Leinosen ohjaama Fundamentalisti on Vakiopaineen kellarissa kuin kotonaan. Katsojat osaksi näytelmää ottava Juha Jokelan teksti ei saarnaa eikä tuputa, vaikka sen päähenkilöt niin tekevätkin. Markuksen (Teijo Roine) liberaalin ja Heidin (Marjo Vihavainen) fundamentalistisen uskonkäsitysten kohtaaminen kuvataan avoimen subjektiivisesti kohupappi Markuksen näkökulmasta. Enemmän kuin uskosta, näytelmä kertoo kuitenkin ihmismielestä.
Rytmitys ja pimeyttä hyödyntävät siirtymät näytelmän nykyhetken muodostavien Markuksen monologien sekä dialogien avulla kerrottujen takaumien välillä sujuvat jäntevästi. Yksinkertainen dramaturginen asettelu jatkuu pelkistetyssä, minimalistisessa lavastuksessa. Ääntä ja kuvaa hyödyntävä näyttämötekniikkaa on vähäistä mutta mainiosti kokonaisuutta tukevaa.
Näyttelijöiden keskinäinen vuorovaikutus on intensiivistä, ja molemmat tekevät moitteettoman suorituksen. Etenkin Vihavaisen liioittelematon ja herkkä tulkinta tekee vaikutuksen.
Ammattisuoritus harrastajaryhmältä.
Johannes Silvennoinen