Edustajistovaaleissa rökäletappion kärsineet Grönioni ja demariopiskelijat pohtivat tappion syyksi vanhojen aktiivien jäämistä taka-alalle. Uusia vastuunkantajia ei ollut tarpeeksi.
Jyviva nousi suurimmaksi.

Grönioni ja demariopiskelijat olivat edellisen edustajiston suurimmat ryhmät, mutta hörppäsivät vettä nyt kunnolla vajoten edustajistovaalien suurimmat tappiot kärsineiksi ryhmiksi.
Molempien paikkamäärä putosi kaksi kolmannesta. Voiton korjasivat Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto sekä yhteisen Järjestöjen ääni -vaalirenkaan perustaneet poliittisesti sitoutumattomat ryhmät. Seitsemällä paikalla Jyviva nousi edustajiston suurimmaksi ryhmäksi. Järjestöjen ääni sai 21 paikkaa, eli enemmistön edustajistopaikoista. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan uusi puheenjohtaja Kalle Jokinen Pörssi & dumppi -edustajistoryhmästä ei usko tämän tuovan radikaaleja muutoksia tulleessaan.
”Tietenkin vaalien myötä suuri osa edaattoreista vaihtui myös vanhoissa ryhmissä, mikä osaltaan varmasti tuo edustajiston alkukauteen haasteita, mutta varmasti myös uusia ideoita ja innokkaita tekijöitä”, Jokinen sanoo.
Vieläkin pieni äänestysprosentti, 27, oli korkeampi kuin viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen. Äänestämässä kävi 3110 opiskelijaa.

Tommi Liinalampi Grönionista ja Noona Pihlajaniemi demariopiskelijoista tietävät, että näinkin dramaattisiin tappiohin on useampi syy.
”Grönionin kohdalla ehkä merkittävin yksittäinen seikka oli vanhojen aktiivien jääminen taka-alalle. Uusia vastuunkantajia ei ollut riittävästi vielä näissä vaaleissa mukana”, Liinalampi pohtii.

Saman nostaa esiin myös Pihlajaniemi.

”Meneillään on jonkin sortin sukupolvenvaihdos. Demareista ilmeisesti liian moni on valmistunut ja jäänyt viime aikoina toiminnasta pois. Toiminnasta kiinnostuneita uusia tyyppejä meillä kyllä on, mutta se konkarijoukko, joka ehti tehdä vaalityötä aktiivisesti, oli aivan liian pieni.”
Liinalammen mukaan kaikkien ryhmien paikkamäärää karsinut tekijä oli uusien järjestöryhmien esiinmarssi ja sitä kautta lisääntynyt kilpailu edustajistopaikoista. Pihlajaniemen mukaan demariopiskelijat epäonnistui ehdokasasettelussa.

”Listamme oli auttamattomasti liian lyhyt.”

Grönioni irrottautui muodollisesti puolueorganisaatiosta nostaakseen
390 euron yleisavustuksen JYYltä vaalirahalain estämättä. Tästä noussut myrsky vesilasissa ei Liinalammen mukaan vahinhgoittanut ryhmää.

Tappion vuoksi ei lannistuta saati vaieta.

”Vaikka Grönionin äänimäärä tippui yhdeksästä kolmeen, voimme silti olla vielä aiempaakin aktiivisempi ja äänekkäämpi ryhmä. Tekemällä aloitteita ja tuomalla keskusteluissa aktiivisesti esiin oman mielipiteemme, pystymme saamaan paljonkin aikaiseksi ja edistämään meille tärkeitä asioita.”, Liinalampi toteaa. 

Jyviva iloitsee voitosta, eikä vaalitulos vaikuta hallitukseen korkeakoulupolitiikka- ja järjestövastaavaksi valitun Susanna Koistisen mukaan ryhmän tavoitteisiin.

”Jatkamme samalla linjalla. Panos-tamme muun muassa ilmaiseen ja kaikille avoimeen koulutukseen”, Koistinen sanoo.
Hänestä on mielenkiintoista, kun hallituksessa on niin paljon uusia toimijoita.

”On tosi kiinnostava nähdä, miten uusien kanssa lähtee rullaamaan. Odotukset ovat hyvät.”

Koistisen mukaan Jyvivan voittoon vaikutti yksinkertaisesti hyvä henki ja porukka.

”Tehtiin hyvällä meiningillä vaalityötä. Meidän porukalla on matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla mukaan. ”

Elina Mäenpää
toimittaja@jylkkari.fi


Lue lisää Kalle Jokisen ajatuksia vuoden ensimmäisestä Jylkkäristä.