Opetusministeriö mullistaa yliopistohakuja kaikessa hiljaisuudessa.
Jatkossa opiskelijat eivät voisi enää pääsykokeiden jälkeen valita, minkä paikan ottavat vastaan.

Suunnitteilla oleva uusi korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmä suunnitellaan siten, että opiskelijalle tarjotaan ainoastaan yhtä opintopaikkaa, vaikka hän pääsisi sisään kaikkiin hakukohteisiin. Tähän asti opiskelijat ovat voineet päättää pääsykokeiden jälkeen, minkä opiskelupaikan he ottavat vastaan, mikäli he ovat päässeet sisään useampaan yliopistoon.
Muutos liittyy korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän (KSHJ) kehittämiseen. Vuonna 2013 käyttöön otettavaksi tarkoitettu järjestelmä korvaa useita nykyjärjestelmiä. Tarkoitus on, että ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan ja paikka vastaanotetaan keskitetysti KSHJ:ssä.
Järjestelmässä opiskelija voi hakea enintään kuuteen kohteeseen. Hakukohteet listataan tärkeysjärjestyksessä, jota ei voi muuttaa enää pisteidenlaskun jälkeen.
Järjestelmä tarjoaa opiskelijalle ainoastaan yhtä paikkaa, jonka voi ottaa vastaan tai hylätä. Paikka on omalla listalla korkeimmalla sijalla ollut paikka, johon pisteet riittävät.
Uudistus tekee mahdottomaksi esimerkiksi sen, että pariskunnat voisivat hakea eri paikkakunnille haluamiinsa kohteisiin ja lopulta ottaa vastaan opiskelupaikat sellaiselta paikkakunnalta, jonne molemmat ovat saaneet mieluisaN opiskelupaikan.

Opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetusministeriöstä kertoo, että järjestelmän tavoitteena on nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluihin. Tätä tavoitetta ajatellen on suunniteltu myös järjestelmän toinen merkittävä uusi ominaisuus, jossa hakijoiden tietoihin merkitään, hakevatko he ensimmäistä opiskelupaikkaansa korkeakoulusta vai ovatko he jo aiemmin saaneet jonkin paikan.
”Yliopistot voivat itse päättää, miten he haluavat näitä kiintiöitä käyttää”, Vuorinen sanoo .
Jyväskylän yliopistolla on oltu kiintiöistä huolissaan. Koulutusjohtaja Kari Pitkänen sanoo Vuorisen Jylkkärille kertoman olevan ristiriidassa hänen käsityksensä kanssa.
”Hallitusohjelmassahan sanottiin niinkin jyrkästi, että kevään päähaku varataan kokonaan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville opiskelijoille” Pitkänen muistuttaa.
Hän arvelee tätä taustaa vasten, että kiintiöiden käyttäminen ei varmaankaan lopulta jäisi täysin yliopistojen vapaan harkinnan varaan.

Suomen Lukiolaisten Liitto on kiintiöistä hyvillään. Liitto ei ole lausunnossaan myöskään huolissaan siitä, että valintarobotti rikkoisi parisuhteita.
”Tällainen ei keskusteluissamme ainakaan vahvasti noussut esiin. Katsoimme asiaa enemmänkin yksilön oman kouluttautumishalun näkökulmasta”, sanoo liiton edunvalvonta-asiamies Joonas Mikkilä.
Mikkilän mukaan jatkossa voidaan kiinnittää enemmän huomiota järjestelmän joustavuuteen opiskelijan näkökulmasta. Lukiolaisten liitolle tärkeintä on kuitenkin kannanoton perusteella varmistaa mahdollisimman helppo pääsy lukion penkiltä korkeakouluun.

Yhdistetty sisäänotto ongelmallista

Tähtipääaineiden sisäänoton niputtaminen muihin voi tarkoittaa opintojen pitkittymistä edelleen.

Opetusneuvos Birgitta Vuornen sanoo, että uuden hakujärjestelmän tuomaa joustamattomuutta helpottaa osaltaan se, että hallitusohjelman mukaisesti eri alojen sisäänottoa yhdistellään.
”Esimerkiksi tekniikan alalla on tästä hyviä esimerkkejä. On sellaisia erillisiä putkia, joista valmistuu eri aloille erikoistunutta väkeä. Tavoitteena on, että nämä voitaisiin valita yhtenä joukkona ja erikoistuminen tapahtuisi vaikkapa vasta vuoden jälkeen.”
Jyväskylän yliopiston koulutusjohtaja Kari Pitkänen suhtautuu ajatukseen suurin varauksin. Yliopistolla on erittäin suosittuja pääaineita, joiden naapuripääaineet eivät ole niin houkuttelevia.
Vuorinen myöntää, että käytännössä taistelu suosituimmista opiskelupaikoista siirtyisi valintakokeista oppilaitosten sisälle.
”Odottaisin, että oppilaitokset tarjoavat opiskelijoille tiettyjä näkymiä siitä, mitkä mahdollisuudet heillä on erikoistua haluamaansa alaan.”

Esimerkiksi viestintätieteissä journalistiikka on ylivoimaisesti suosituin hakukohde, siihen haki viime vuonna 715 hakijaa, joista 16 valittiin. Puheviestintään ja yhteisöviestintään hakee vuosittain noin pari sata opiskelijaa. Molempiin aineisiin otetaan kymmenen opiskelijaa.
Keskiarvoilla laskien tämä johtaisi tilanteeseen, jossa vuoden opintojen jälkeen erikoistumisalaa valitessa sisällä olisi 23 journalistiksi haluavaa, joista seitsemän pitäisi joko lopettaa opinnot tai tyytyä alaan, jolle eivät halunneet.
”Järkevintä olisi, että vaikka opiskelijoilla olisi yhteisiä opintoja, olisi suosituimpien alojen paikat jaettu jo hakuvaiheessa”, sanoo Kari Pitkänen.


Kuka pelastaa rakastavaiset?

Kovasydämiset byrokraatit uhkaavat lempiväisiä. Opetusministeri vaikenee ja Päivi Räsänen on Luxemburgissa.

Korkeakoulujen läpäisyn nopeuttamisen nimissä ollaan valmiit hirmuisiin tekoihin. Ystäväpiirit revitään rikki ja teini-ikäiset rakastavaiset raastetaan erilleen.
Lukiolaisten liitossa sydämet on kylmetetty kiintiöpaikat silmissä kiiluen. Opetusministeriössä ”perhekysymykset on huomioitu, mutta päätetty jatkaa valmistelua nykyiseltä pohjalta”. Mutta mitä sanoo opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.)?
No ei sano yhtään mitään. Soitan sihteerille ja esitän kommenttipyyntöni. Erityisavustaja soittaa ja pyytää soittamaan sihteerille seuraavana päivänä ja esittämään kommenttipyynnön. Lähetän sen saman tien vielä sähköpostilla ja soitan seuraavana päivänä sovittuun aikaan. Sihteeri on lounaalla. Lähetän sähköpostia erityisavustajalle, joka soittaa ja sanoo, että puhelinhaastattelu ei onnistu. Pyydän lähettämiini kysymyksiin vastausta vaikka sähköpostilla. Aikaa on monta päivää.
Kysymykset makaavat avustajan ja sihteerin sähköpostilaatikoissa: ”Pitääkö ministeri tällaisen järjestelmän inhimillistä hintaa kohtuullisena?”
”Onko ministerin mielestä vaarana, että järjestelmän joustamattomuus heikentää sisäänotettujen keskimääräistä opiskelumotivaatiota tai hidastaa toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä?”
Ei kommenttia. Me jäämme vaille vastauksia kysymyksiimme.

Mutta onhan sentään Päivi Räsänen (kd.)! Sisäministeri perhearvojen puolesta. Hänellä on valta lähettää ratsupoliisiosasto pysäyttämään tällaisen raakalaismaisuuden. Eihän rakastavaisia voida riistää toisiltaan juuri, kun on päästy lukiosta ja pitäisi alkaa tehdä lapsia.
”Päivi Räsänen on Luxemburgissa, joten ei kerkiä paneutumaan asiaan”, kertoo puoluesihteeri Asmo Maansel-kä.
”Olisi tietysti ihanteellista, että puolisot saavat opiskelupaikan samalta paikkakunnalta, mutta tärkeimpänä kriteerinä on tietty oltava soveltuvuus ja kyvykkyys alalle. Uudistuksen tavoitteena on saada nopeutta siirtymisessä toiselta asteelta korkeakouluihin. Nykyinen hakurumba pidentää työelämään siirtymistä”, vastaa Maanselkä.
Toivo ei ole kuitenkaan menetetty. Opetusneuvos Birgitta Vuorinen kertoo, että hankkeeseen voidaan vielä vaikuttaa. Kenties Päivikin vielä ehtii avuksi.
”Perehdymme aiheeseen, kun esitys tulee valtioneuvoston käsittelyyn. Perhenäkökulmat voidaan huomioida monella tavalla esim. helpottamalla siirtymisteitä korkeakoulujen välillä opiskelun jo alettua”, lupaa Maanselkä.


Jarno Liski

paatoimittaja@jyy.fi