Tämä nykyjournalismin kriisiä ruotiva pamfletti on kiinnostava puheenvuoro näinä potentiaalisina jokamiehen sisällöntuotannon aikoina. Journalismin murrostila on ikuinen, mutta nyt julistukselle on poikkeuksellisen paljon katetta: median kaupallistumiskehitys on tullut pisteeseen, jossa journalismin rappio on toisinaan jo häiritsevän näkyvää. Toimittajissa on yhä enemmän copy-peistaavia apinoita, jotka syytävät nettiin vauhdilla tavaraa keräämään mahdollisimman paljon klikkauksia. Yhtenä pontimena muutoksessa on medialukutaitoinen yleisö, joka digitaalisesta kehityksestä voimaantuneena haastaa journalismia. Siksi olisi hyvä, että mediayhtiöt ymmärtäisivät kehittyä parempaan suuntaan itse, satsaten laatuun: kilpailu määrästä on jo internetin myötä hävitty.
Vehkoo vaatii mediataloja hylkäämään pörssiyhtiöiden logiikan eli lyhyen aikavälin voitontavoittelun osakkeenomistajille. Vaatimus ei ole uusi, mutta sitäkin kannatettavampi. Myös perustelut ovat pääosin uskottavasti ja innostavasti esitetty.
Kirjan otsikko ei ole osuva: laadukkaan journalismin pitäisi elää jatkossa paperillakin. Muuten laadun ulkopuolelle jäävät kansalaiset, jotka harkitsevat pikemminkin tietokoneiden seisauttamista tai eivät ole niitä koskaan käynnistäneetkään.

Jaana Siljamäki
”Hyviä ideoita
journalismin parantamiseksi.”