JYYn tase on vajaat 43 miljoonaa. Siinä on nelkku ja kolkku ja kuusi nollaa. Kuusi nollaa on paljon, mutta vielä enemmän niitä on opiskelijapolitiikassa.
Edustajistovaaleissa äänestää noin joka neljännes. Se on samaa luokkaa kuin S-ryhmän alueosuuskauppojen vaaleissa.
Edustajistossa roikkuu väkeä, joka on nyhjännyt hiekkalaatikkoleikeissään vuositolkulla ja yliopistossa parhaimmillaan toista vuosikymmentä.
On tietysti hienoa, että ylioppilaskunnan ylimmässä päättävässä elimessä on kokemusta, mutta sen soisi myös näkyvän jossakin.
Kun edustajistossa päätetään miljoonalainoista uusien talojen rakentamiseen, pidetään siellä puheenvuoroja asuntojen seinien väristä. Kun edustajistoon tuodaan aloite urheilukentän jalkapallomaalien leventämisestä, venyy kokous maratonmittoihin.
Kympeistä ja satasista jaksetaan vääntää jopa viranomaiskanteluihin asti, mutta vailla kummempaa keskustelua siirretään vuosittain kymmeniä tuhansia euroja rahastoihin, joilla varaudutaan automaatiojäsenyyden loppumiseen.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nykyiset opiskelijat maksavat enemmän, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa siinäkin tapauksessa, että kansa päättäisi äänestää valtaan sellaiset lainsäätäjät, jotka päättävät purkaa pakkojäsenyyden.
Ilokiven lounasruokala tekee voittoa vuosittain sadan tuhannen euron molemmin puolin. Sonaatti jakaa osinkotuottoja JYYlle – yhdelle omistajistaan – kymmeniä tuhansia euroja vuosittain.
Käytännössä tämä voitto on piilojäsenmaksua, sillä monissa korkeakouluissa syödään opiskelijalounas alle kahdella eurolla.
En vastusta kumpaakaan ratkaisua, mutta vastustan sitä, että ylimmässä päättävässä elimessä ei tunnuta edes hahmottavan sellaisia kysymyksiä, joista oikeasti pitäisi käydä poliittista keskustelua. Se olisi tarpeen, jotta vanhat toimintamallit eivät jatku vain omaksuttavina ennakkoluuloina, vaan punnittuina valintoina.
On varmasti parempikin, että paljunpystyttäjät ja maalinleventäjät eivät sohi miljoonakirstuun. Mutta ehkä se olisi hinta, joka on maksettava siitä, että tulevaisuuden vaaleissa olisi ehdolla väkeä, joka ymmärtää, kuinka paljon on pelissä paikallisestikin, eikä pelkästään lukemattomien kannanottojen sanamuotojen mahdollisesti poliittisissa konnotaatioissa.
Jarno Liski
paatoimittaja@jyy.fi
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Ville Qvist
Tää vanhus on ainakin ollut valmistelemassa noita miljoonalainoja, niin ei mun tarvitse niistä isommin edarissa enää kysellä.
Sinänsä tää pääkirjoitus puhuu ihan asiaa. Edarissa harvoin puhutaan oikeasti merkittävistä asioista, vaan keskustelua käydään usein täysin toisarvoisista asioista. Tämä johtuu siitä, liian harva edaattori oikeasti on perehtynyt niin paljon noihin merkittäviin (eli aika vaikeisiin!) asioihin, että keskustelua olisi järkevä käydä. Toisaalta on vähän erikoista ottaa esimerkiksi noista toisarvoisista asioista PDn aloite, sillä PD on näin mutulla yksi eniten äänessä olevista ryhmistä, kun puhutaan just merkittävistä päätöksistä. Toki tätä auttaa se, että PDllä on opintotaustan kautta vähemmän opeteltavaa taloudellisissa asioissa, jotka muodostavat melko suuren osan näistä oikeasti merkittävistä asioista, mutta aika paljon olemme äänessä myös talouden ulkopuolisista asioista.
23.10.2011