Uusi tyytymättömien yliopisto

Uusi yliopistolaki on heikentänyt demokratiaa ja henkilökunnan asemaa. Lisäksi ovi on raollaan maksulliselle yliopistolle, arvioi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Tieteentekijöiden liiton ja professoriliiton teettämässä kyselyssä suomalaisten yliopistojen opetus-, tutkimus- ja kirjastohenkilökunnasta vain yksi kymmenestä arvioi yliopistouudistuksen onnistuneeksi. Kolmannes arvioi, ettei uudistus ollut hyvä eikä huono.
”Noin neljäkymmentä prosenttia vastaajista piti uudistusta melko huonona ja noin 15 prosenttia erittäin huonona”, sanoi Ilokiven keskustelutilaisuudessa puhunut Tapani Kaakkurinniemi, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja.

Arhinmäen mukaan opetusministeriön virkamiehet pääsivät runnomaan lain läpi nykymuotoisena. Vastarinnan epäonnistumisen syyksi nähtiin opiskelijaliikkeen valmistautumattomuus.
”Ylioppilasliikkeellä ei ollut valmiuksia ajaa asiaansa näin suuressa rysäyksessä”, arvioi JYYn hallituksen tuore puheenjohtaja Joonatan Virtanen.

Arhinmäen näkemyksen mukaan vaikuttavan vastarinnan luomiseksi eduskunnassa olisi tarvittu nimenomaan voimakkaampaa painostusta opiskelijajärjestöiltä.
”Kyllä mekin olisimme voineet tehdä parempaa työtä keskustelun syöttämisessä opiskelijaliikkeelle, kun lakia valmisteltiin”, hän arvioi.
”Lisäksi lain valmisteluun liittyi selkeää salailua”, sanoi puolestaan Kaakkurinniemi.

Työelämän tutkija Helena Hirvonen löysi henkilöstön tyytymättömyyteen syitä lisääntyneessä kontrollissa ja raportoinnissa. Työtä mitataan hänen mukaansa mittareilla, jotka eivät onnistu tavoittamaan työn olennaisinta sisältöä.
Hoito- ja hoiva-alaa tutkinut Hirvonen kertoi yliopiston työntekijöiden ja hoitajien ongelmien olevan hämmästyttävän samanlaisia. Molemmilla aloilla vallitsee lisäksi ajatus kutsumusammatista, jota tehdään kiltisti epävarmoissa ja huonoissakin oloissa.
Hirvonen itse kertoi olevansa Jyväskylän yliopistossa viidennessä määräaikaisessa työsuhteessa neljän vuoden sisään.

Arhinmäki piti erityisen ongelmallisena yliopiston hallituksen asettamista lakiuudistuksessa yliopiston ylimmäksi päättäväksi elimeksi.
Hän kertoi eduskunnan sivistysvaliokunnan saaneen lainvalmistelun aikaan Oxfordin yliopistosta neuvon, ettei yrityksille pidä antaa valtaa yliopistossa.
Arhinmäki kertookin ajaneensa laajaa kollegiota ylimmäksi päättäväksi elimeksi.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan tutustumismatkalta hän halusi kertoa anekdootin oxfordilaisen päätöksenteon kauaskatseisuudesta:
”Siellä 500 vuotta vanhojen rakennusten tammesta tehdyt kantavat rakenteet olivat heikentyneet ja mietittiin, mistä ihmeestä saataisiin korvaavat tammet palkkien uusimiseen. Joku keksi, että yliopistolla on kasviteteellinen puutarha – josko puutarhurilla olisi jotain ideoita. Puutarhuri oli kertonut jo odottaneensakin yhteydenottoa, sillä heillä kasvoi tammia, jotka oli istutettu rakennustöiden aikaan, koska tiedettiin, että ne pitää joskus uusia.”

Jarno Liski