Opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä Student Life -hanke kuulostaa hienolta. Mutta kätkeytyykö kaunopuheen taakse todellista sisältöä? Ja mistä koko hankkeessa on oikeastaan kyse?
Gallup yliopiston kampuksilla paljastaa Student Life -konseptin olevan opiskelijoille varsin tuntematon. Vain yksi paristakymmenestä haastatellusta muistaa kuulleensa hankkeesta. Valtaosa toteaa suoraan, ettei heillä ole asiasta lainkaan tietoa. Myös konseptin englanninkielinen nimi herättää kummastusta.
”Kuulostaa joltain Tallinnan-risteilyltä”, valtio-oppia opiskeleva Jukka-Pekka Ronkainen sanoo.
Yksinkertaistettuna Student Lifen tarkoitus on ottaa opiskelijan hyvinvointi suurennuslasin alle, tarkastella sitä monesta kulmasta ja miettiä tapoja, joilla hyvinvointia ja opintojen edistymistä voitaisiin parantaa. Tähän yksinkertaisuus sitten päättyykin.
Näkökulmina toimivat eri alojen edustajista kootut alaryhmät. Neljän ryhmän nimet huimaavat päätä. On innovatiivisiin opetus- ja oppimisympäristöihin keskittyvä Inno, opiskelijan hyvinvointiin paneutuva Hyvo-ryhmä sekä vertaistukeen, neuvontaan ja ohjauspalveluihin keskittyvä VeNe-ryhmä. Osaajaksi-ryhmän tehtävänä on tukea ”opiskelijan kasvua monipuoliseksi osaajaksi”.
Jäseniä ryhmiin on haalittu yliopiston lisäksi yrityselämästä. Mukana on niin Jyväskylän kaupungin, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) kuin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) Jyväskylän toimipisteenkin edustajia. Opiskelijan ääntä pitää yllä opiskelijaedustaja, joita on jokaisessa ryhmässä yksi.
”Opiskelijoiden asioista keskusteltaessa opiskelijoiden edustajia voisi mielestäni olla enemmän kuin yksi per ryhmä”, sekä Inno että VeNe -ryhmissä istuva Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Hannu Heikkilä toteaa.
Tähän asti Student Life on kuulostanut nimeään myöten lähinnä sanahelinältä. Hanketta on käynnistelty hienolta kuulostavin Kick off – ja Sykähdys-seminaarein. Konkretia on kuitenkin uupunut lähes täysin. Myös alaryhmissä on oltu huolissaan sisällön puutteesta.
Huolta on lisännyt se, että Student Life on toistaiseksi edennyt ilman rahoitusta. Ryhmät ovat suunnitelleet toteutuskelpoisia pilottihankkeita ilman erillistä korvausta.
”Ryhmän resursseina ovat opiskelijoiden hyvinvoinnista kiinnostuneet jäsenet, jotka käyttävät työaikaansa ryhmän työskentelyyn.
Rahallisia resursseja ryhmällä ei ole”, opiskelijan hyvinvointiin keskittyvässä alaryhmässä istuva, JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen sanoo.
Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen kertoi lokakuussa, että konseptille on varattu ensi vuodeksi rahoitusta. Rahamäärän suuruus on vielä arvoitus. Alaryhmien jäsenet joutunevat jatkossakin toimimaan ilman erilliskorvausta.
”Käsitykseni mukaan rahaa tullaan mahdollisesti kohdentamaan lähinnä pilottien toteuttamiseen”, Vainikainen toteaa.
Ryhmissä on kuitenkin onnistuttu nyhjäisemään tyhjästä. Ensimmäiset pilottihankkeet päästään Student Life -ohjausryhmän puheenjohtajan, vararehtori Helena Rasku-Puttosen mukaan aloittamaan vuoden 2011 aikana. Hankkeiden myötä Student Lifen pitäisi alkaa näkyä opiskelijan arjessa. Millaisia kokeiluja sitten on luvassa?
Hyvinvointiryhmän ykköspilottina on tällä hetkellä kattava hyvinvointisivusto. Tarkoituksena on koota opiskelijan hyvinvointia koskeva tieto yhteen osoitteeseen.
”Meillä on kokemus, että opiskelijat eivät löydä tietoa helposti, sillä sitä on ripoteltu eri tahojen Internet-sivuille”, Vainikainen kertoo.
Oppimisympäristöihin keskittyvän Inno-ryhmän tavoitteena taas on luoda opiskelijoille paikkoja ryhmätöiden tekemiseen ja ajatustenvaihtoon. Tällaisia ovat esimerkiksi lokakuun lopulla avatut kampusolkkarit. Myös Agoran holvin ja Parviaisen talon ottamista opiskelijakäyttöön on mietitty.
Ryhmän tähtäimessä on myös ePortfolio, joka auttaisi opiskelijaa parantamaan mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Portfolioon sisältyisi ainakin eurooppalainen kielisalkku, joka konkretisoisi kielipasseineen ja työnäytteineen opiskelijan osaamista.
”Portfolion avulla todisteita osaamisesta voi kuljettaa sähköisesti ja siihen kerättyä tietoa voisi siirtää esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston järjestelmään, mikä helpottaa työhakemusten tekoa”, Heikkilä sanoo.
Ensi vuosi tuo konseptiin kauan kaivattua sisältöä, vaikka hanke etsii vielä lopullisia uomiaan.
”Vasta pilottihankkeiden ideoinnin kautta Student Life on alkanut näyttää muultakin kuin juhlapuheelta – matkaa ja haasteita toteuttamisessa kuitenkin on”, Heikkilä toteaa.
Haasteita Heikkilä näkee esimerkiksi siinä, miten ryhmien ideat käytännössä toteutetaan ja kuka toteutusvastuun ottaa.
Marraskuun pilottiseminaarin myötä opiskelijan ääni voimistui, kun opiskelijat pääsivät kommentoimaan hankkeita ja kertomaan, mikä hyvinvoinnissa ja opintojen sujuvuudessa heidän mielestään mättää. Osallistujien ideat ja parannusehdotukset kirjattiin ylös toistaiseksi melko keskeneräisten pilottien hiomista varten.
Opiskelijan sana saattaa painaa myös siinä, mille hankkeille rahaa lopulta heltiää. Konseptia ei Heikkilän mukaan olekaan syytä tyrmätä suoriltaan.
”Parhaimmillaan Student Lifessa saadut ideat voisivat aidosti edistää opiskelijan hyvinvointia Jyväskylässä”, hän summaa.
Sirkku Aalto