Kulttuurialan harjoittelupaikat ovat kotimaassa kortilla. Siksi saksan kielen lehtori Jürgen Matthies on jo vuosikaudet välittänyt suomalaisopiskelijoita Saksaan.
Jos harjoittelupaikan löytyminen Suomesta on hankalaa, katse kannattaa suunnata Itämeren yli. Jyväskylän yliopiston Kielikeskuksella on järjestetty vuodesta 1992 kurssia, jolla lehtori Jürgen Matthies kaitsee suomalaisopiskelijoita saksalaisiin työpaikkoihin.
”Meillä olisi enemmän paikkoja kuin opiskelijoita”, Matthies valittelee.
Kynnyksenä on yleensä epävarmuus omasta kielitaidosta ja ensimmäisestä kieltävästä vastauksesta lannistuminen. Sitkeä saa kuitenkin aina paikan.
”Siihen tarvitaan vain vähän sisua”, Matthies lupaa.
Betriebspraktikum in Deutschland -kurssin tarkoituksena on tukea Saksaan harjoitteluun lähtevää opiskelijaa työnhaussa aina hakemuksen kirjoittamisesta paikan päällä pärjäämiseen. Paikkoja on kulttuurin ja kaupan aloilla hieman yli kolmekymmentä – ja joitakin nyt myös Venäjällä.
Poikkeuksellisen kurssista tekee kuitenkin sen vetäjän henkilökohtainen paneutuminen harjoittelupaikkojen löytymiseen. Lehtori Matthies kiertelee yrityksissä ja kulttuuritaloissa solmimassa yhteistyösuhteita ja tiedustelemassa aikaisempien harjoittelijoiden menestystä. Projektia sponsoroi Jyväskylän Kauppalaisseura.
”Erityisesti kulttuuriala vaatii henkilökohtaisia suhteita”, Matthies selventää.
”Kyse on isoista taloista, joten täytyy tietää, kenelle hakemus tulee osoittaa.”
Osa paikoista taas löytyy niin, että opiskelijat kertovat haluavansa tiettyyn firmaan, jonne Matthies sitten ottaa yhteyttä.
”On tärkeää, että firmat saavat etukäteen tietoa siitä, kuka on tulossa ja mikä on Jyväskylän yliopisto”, Matthies painottaa.
Vankka tuki pienentää kynnystä ulkomaiseen harjoitteluun lähdölle. Esimerkiksi kuudetta vuotta musiikkitiedettä opiskeleva Miina Malkki sanoo, että olisi tuskin lähtenyt harjoitteluun juuri Saksaan, ellei Matthies olisi tullut pitämään laitokselle asiasta infoa.
”Muidenkin kielten pitäisi järjestää samanlaista kurssia. Ilman kontakteja on hankalaa lähteä etsimään paikkoja”, Malkki kertoo.
Hän itse lähetti yhden ainoan hakemuksen Leipzigin oopperaan ja pääsi.
”Jürgen oli käynyt siellä, joten se varmasti vaikutti aika paljon”, Malkki pohtii.
Erityisen hyödylliseksi hän koki muun muassa hakemuksen kirjoittamiseen liittyvät neuvot. Kurssilla varmistetaan, että hakemukset on täytetty virheettömällä kielellä ja niissä on oikeat liitteet.
”On erittäin tärkeää, että hakemukset ovat tip-top”, Matthies sanoo ja muistuttaa saksalaisen työnhakukulttuurin olevan Suomea muodollisempaa.
Osa harjoittelupaikoista on palkallisia, mutta esimerkiksi Malkki joutui takaamaan toimeentulonsa Erasmus-apurahalla. Aluksi epävarmalta näyttäneen rahoituksen jälkeen Malkki ei juuri vaikeuksia kohdannut. Työ oli monipuolista ja vaativaa, ja viidennellä luokalla aloitettu, mutta jo pitkälti unohtunut saksan kieli muistui mieleen päivä päivältä paremmin.
”Aluksi oli vaikeaa, kun kaikki oli tietokoneohjelmia myöten saksaksi. Suosittelisin tätä silti kaikille”, Malkki vakuuttaa.
Kielitaidon lisäksi Malkki kokee rohkaistuneensa ottamaan uusia haasteita vastaan.
”Jos olisin tehnyt harjoittelun Suomessa, olisin ehkä voinut saada jalan oven väliin jonnekin. Mutta mieluummin olin Sakssa ja mielelläni lähtisin sinne uudestaankin”, hän sanoo.
Muutaman harjoittelijan lehtori Matthies tietää myös jääneen sille tielleen eli päässeen töihin Saksaan.
Mutta mitä harjoittelupaikkojen järjestämisestä saa saksan kielen lehtori? Saksaa kiertäessään Matthies on ainakin päässyt kuuntelemaan oopperoiden harjoituksia ja tapaamaan uusia ihmisiä.
”Ja saan myös uutta tietoa. Minusta on tärkeää, että tiedän, mitä opiskelijoitteni tulevaisuuden työpaikoilla tapahtuu”, Matthies sanoo.
Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi
Tämän syksyn Betriebspraktikum in Deutschland -kurssin infotilaisuus pidetään 28. lokakuuta. Lisätietoja yliopiston Kielikeskuksesta.