Yliopistomaailma on tehnyt itseään tunnetuksi myös paikkana, jossa miehetkin käyttävät olkalaukkua ja joka toinen opiskelija näyttää omistavan Marimekko-laukun.
Mutta mitä laukkuvalintamme viestivätkään ulospäin? Voiko laukusta päätellä muuta kuin sen, kuinka paljon tavaraa kukin meistä mielii mukanaan kantaa? Vai voiko sitäkään?
Voisiko tulkintojen kanssa mennä jopa niin pitkälle, että laukun perusteella voisi päätellä, mitä kukakin opiskelee? Tämän jutun haastateltavien opiskelualat löydät jutun lopusta.
”Ehkä kauppislaisilla saattaisi olla keskimääräistä muodikkaampia laukkuja. Luonnontieteellisessä taas näkee ehkä useammin reppuja kuin muualla”, Liisa Juvonen miettii eroja tiedekuntien välillä.
Hän itse tunnustaa ostavansa laukkunsa lähinnä ulkonäön perusteella.
”Ulkonäkö on melkeinpä tärkeämpi kuin käytännöllisyys”, hän naureskelee, mutta toteaa, ettei laukun merkillä kuitenkaan ole väliä.
Anna Malytcheva uskoo, että kirpputoreilta voi löytää persoonallisimmat laukut, jotka eniten kertovat kantajastaan.
”Kirpputoreilta harvemmin löytää laukkuja, mutta silloin kun löytää, niin ne ovat niitä helmiä”, Malytcheva miettii.
Omannäköisensä lopputuloksen saamiseksi Malytcheva koristelee tai muokkaa itse usein laukkua, joka sitten pääasiassa kulkee mukana.
”Laukusta ehdottomasti voi päätellä jotain ihmisestä! Onko käytännön ihminen vai tykkääkö esitellä tyyliään enemmän? Laittaako laukkuunsa kiinni jotakin härpäkettä, kuten bändijuttuja?” Malytcheva listaa.
Anna Malytchevan kanssa samaa mieltä ovat Juho Tammela ja Vili Auvinen.
”Kyllä laukun tyyli jotain kertoo ihmisestä. Laukku kuitenkin valitaan oman tyylin ja maun mukaan niin kuin muutkin vaatteet”, Tammela miettii.
”Ehkä vielä enemmän ihmisestä kertoo se, jos ei käytä laukkua. Jos lompakko törröttää takataskusta, niin onhan se aika juntin näköistä”, Auvinen heittää.
Kumpikaan miehistä ei tunnusta kiinnittävänsä juurikaan huomiota siihen, millaisia laukkuja eri alojen opiskelijat kanniskelevat mukanansa. Joitakin mielikuvia kuitenkin on muodostunut siitä huolimatta.
”Ainakin miespainotteisilla aloilla on ehkä vähemmän olkalaukkuja ja vastaavasti enemmän reppuja. Toisaalta yliopistomaailmassa olkalaukkuihin törmää miehilläkin enemmän”, Auvinen pohtii.
”Olisiko joillain kasvatustieteilijöillä enemmän sellaisia luonnonmukaisia laukkuja?” hän arvailee.
Auvisen itsensä mukana kulkee tyypillisesti Globe Hopen olkalaukku, joka vaihtuu reppuun, kun läppäri lähtee mukaan matkaan.
Sofia Koivusalo tunnustautuu laukkuihmiseksi ja myöntää, että muiden ihmisten laukkuja tulee automaattisesti vilkaistua.
Parhaimmillaan Koivusalo itse ostaa yhden laukun kuukaudessa, minkä vuoksi laukku vaihtuu usein.
”Pitäähän niitä vaihdella, kun niitä kerran on lähemmäs neljäkymmentä”, Koivusalo naurahtaa.
Opinnoissa mukana kulkee yleensä käytännöllinen koululaukku, jonka Koivusalo ei usko kertovan kovinkaan paljoa hänestä itsestään.
”Vaikka tietysti tavarat vaikuttavat siihen, millaisen laukun tarvitsee. Esimerkiksi paljon liikkuvilla ihmisillä näkee enemmän urheilukasseja kuin käsilaukkuja”, Koivusalo lisää.
Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että laukun tai repun ulkonäkö ja etenkin sisältö kertovat ihmisestä jotakin.
Toisaalta he lähes poikkeuksetta listasivat kuljettavansa säännöllisesti mukana pitkälti samoja tavaroita: kalenteria, kukkaroa, kyniä ja avaimia.
Samalla he korostivat, ettei pelkän laukun perusteella voi tehdä kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.
Riikka Valtonen
Alat: Liisa Juvonen: kemia, Anna Malytcheva: johtajuus (kauppakorkeakoulu), Juho Tammela ja Vili Auvinen: tietotekniikka, Sofia Koivusalo: suomen kieli