Sinkkuelämä on parhaimmillaan kuin uusi aamu eksoottisella saarella. Olet valmis mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin ja kohtaamisiin. Ja vaikka mitään erikoista ei tapahtuisikaan, on edessä kuitenkin hieno päivä sinisen taivaan alla.
Toisinaan vannoutuneinkin yksin kulkija kohtaa kuitenkin hämmentävän riittämättömyyden tunteen. Seurustelevien ystävien moitteettoman julkisivun rinnalla oma elämä tuntuu kirjalta, josta loppukohtaus puuttuu. Lukijat ympärillä arvailevat, että tuleekohan sitä koskaan.
Ehkä pahin onnellisen sinkun itsetuntoa horjuttava tekijä ovat menneisyyden haamut. Kun kadulla törmää vanhaan ihastukseen, toivoisi rinnalleen valitun henkilön osoittamaan, että karikoiden jälkeen vene löysi kotisatamaan.
Kaverini valitti, että hänen Facebook-ystävälistansa on muuttunut entisten deittien hautausmaaksi. Avatessaan läsnäolevien chatlistan hän kohtaa ne monet potentiaaliset poikaystävät, joiden kanssa juttu ei lopulta toiminutkaan. Henkilöiden poistaminen ei taas houkuta imagosyistä: silloin hän menettäisi kontakteistaan valtaosan söpöistä kundeista.
Toinen ystäväpolo ei kipeän eron jälkeen voinut kahteen kuukauteen kirjautua naamakirjaan sisään ollenkaan. Pojalla ei ollut sydäntä poistaa eksäänsä, mutta hän ei kestänyt myöskään nähdä tämän kuvaa, saati sitten hyväntuulisia statuspäivityksiä.
Kolmas sinkkututtu kadotti uuden vuoden juhlissa kännykkänsä ja sen mukana yli 500 puhelinnumeroa sekä valtavan määrän tekstiviestejä.
Hetken surtuaan tyttö oivalsi menetyksen hyvät puolet. Puhelimen mukana lähtivät monen edellisvuoden epämääräiset kontaktit, tyhjiksi osoittautuneet odotukset ja kiusalliset yhteydenotot. Kaikki oikeasti tärkeät numerot hän sai takaisin ystäviltään.
Uuden puhelimen luettelossa oli alkuun vain muutama nimi, mutta jokainen niistä sai ruudussa vilkkuessaan ystäväni vastaamaan hyvillä mielin.
Lyhyen matikan kaavallani alkanut vuosi voi olla entistä onnellisempi, jos jättää kaikki vanhat huolet taa mutta säilyttää menneen vuoden helmet mukanaan. Loukatuilla, pettyneillä tai muuten vain metsän kautta menneillä on vapaus hankkia entisten kokemusten tilalle hyviä ja parantavia. Huolet saa haudata, toivoa ei koskaan.
Me, joilla yhä on vanha numeroluettelomme tallella, voimme puolestamme käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla: muistuttaaksemme ystäviämme siitä, että haluamme pysyä heidän listallaan.
Vilhelmiina Valkeus