Muut ehkä väittävät samaa, mutta Radio Hear soittaa oikeasti mitä haluaa.
Radio Hear on monella tavalla merkillinen radiokanava. Ensinnäkin, sillä on enemmän tekijöitä kuin kuuntelijoita. Nettiradiota ylläpitävässä Hear ry:ssä on 85 jäsentä, joista 20–30 tekee säännöllisesti ohjelmaa.
Toiseksi, kuka tahansa voi tulla Heariin toimittajaksi. Radion periaate on, että jos sisältö ei miellytä, on turha valittaa – jokainen voi tehdä itse paremmin.
Kolmanneksi, nettiradion ohjelmisto on todella monipuolinen. Kun kaupalliset radiokanavat ovat lähes poikkeuksetta muutaman toimittajan ja suppean soittolistan varassa, soi Hearissa sulassa sovussa klassinen musiikki, punk ja ambient.
Eikä ohjelma ole pelkkää musiikkia.
Vuosien varrella radio on lähettänyt reportaaseja, keikkatallenteita, keskusteluohjelmia ja ties mitä muuta. Vai miltä kuulostaa radio-ohjelma, jossa puhutaan yksin siivouksen lomassa koulun sulkemisaikaan tai ohjelma nimeltä Kokkikoulu, jossa valmistetaan ja syödään ruokaa ennakkoluulottomin reseptein?
Radiokanavan isä, Kyösti Ylikulju, kuunteli nuorena muun muassa Pertti Salovaaraa sekä Pekka Saurin yölähetyksiä. Vähitellen tuli selvemmäksi, että hän haluaa olla esikuviensa tavoin mikrofonin takana.
Pikkuhiljaa palaset asettuivat paikoilleen. 1990-luvulta lähtien elektronisen musiikin tekoa harrastaneelle Ylikuljulle oli kertynyt laitteistoa omaa studiota varten. Niin ikään harrastuksen myötä opitut ohjelmointitaidot auttoivat serverin sekä nettiradio-ohjelmiston kasaamisessa. Käytössä on luonnollisesti vain ilmaisohjelmistoja.
”Tein kavereille testilähetyksen Radio Hear -nimellä vuonna 2003. Vähitellen sen ympärille kerääntyi ihmisiä ja vuonna 2006 alettiin toimita julkisesti”, Hear ry:n puheenjohtaja kertoo.
Ylikuljun kotistudio näyttää juuri sellaiselta, miltä epäkaupallisen radiostudion pitääkin näyttää – kotikutoiselta.
Hearin verkkopalvelin hurisee yksiön vaatekaapissa, mutta muuten kaikki tarvittava on käden ulottuvilla: Mikrofonin kylkeen teipatun kännykän avulla lähetykseen voi vastaanottaa puheluita ja musiikkia pyöritellään sekä tietokoneen että useamman levysoittimen avulla. Huoneesta löytyy jopa kaksi vanhaa savikiekkosoitinta, eivätkä ne ole pelkkiä koristeita. Ylikulju on soittanut rahisevia levyjä yhdessä Pirkko Rahkila-Rissasen kanssa ohjelmassa Savikiekko soi.
Moneen muuhun hearilaiseen verrattuna Ylikuljun koti on silti suoranainen hifiverstas, sillä toimittajista osa tekee ohjelmia pelkällä läppärillä ja sen sisäisellä mikrofonilla.
Suurin osa Hearin tekijöistä on Jyväskylästä, mutta toimittajia on myös muun muassa Turussa ja Helsingissä. Nettiradion etu on, ettei se ole mihinkään paikkaan sidottu.
Aherrus ei-kaupallisen radion parissa oli Ylikuljulle niin inspiroivaa, että hän jätti välillä pariksi vuodeksi taidekasvatuksen opintonsa Jyväskylän yliopistossa ja keskittyi täysin radioon. Viime syksynä hän palasi kuitenkin takaisin opintojen pariin.
”Mielestäni itsensä elättäminen on kiinni siitä, että tekee mistä tykkää. Onneksi Suomessa siihen on mahdollisuus”, Ylikulju toteaa.
Pientä lisää vapaaehtoistyöläisen toimeentuloon on tullut pitkäaikaisesta toiveammatista. Ylikuljun ääntä kuulee Hearin lisäksi sunnuntaiöisin Järviradiossa.
Ylikuljun mielestä soittolistoihin perustuva nykyradio aliarvioi kuuntelijoita – edes Yleisradio ei pysty ottamaan enää ihmisiä huomioon. Joitakin hyviä ohjelmia on vielä olemassa, mutta varsinkaan kaupalliset kanavat eivät juuri koskaan yllätä positiivisesti.
Ylikulju kertoo, että joitakin vuosia sitten BBC:n asiantuntija oli tullut Suomeen ja todennut ilahtuneena, että täälläkin oli keksitty formaattiradio. Samalla BBC:n mies oli kuitenkin ihmetellyt, miksi formaatti on sama jokaisella kanavalla.
”Radio on alunperin ollut vastavuoroinen – sinne voi soittaa ja toivoa musiikkia. Hear on ajatus uudesta kansanradiosta. Me haluamme olla lähellä kuuntelijaa”, Ylikulju kertoo.
Hearissa kuultu musiikki on pääosin Teosto-vapaata, mutta kaupallista musiikkiakin soitetaan, sillä kanava maksaa Teostolle asianmukaisen siivun.
”Tosin me ei saada edes kertoa, mitä ollaan soitettu. Eli Teosto-rahat menevät aivan eri artisteille kuin meillä soitetaan.”
Underground-musiikin lisäksi Hear voi olla ylpeä keikkatallenteistaan. Muun muassa Jyrock-festivaalin virallinen radio on lähettänyt noin 200 keikkaa suorana esimerkiksi Ilokivestä, Vakiopaineesta ja Blazesta. Kaikki lähetykset on arkistoitu.
”Livekeikkoja ei kuule enää juuri mistään, koska ne tulevat kuulemma niin kalliiksi. Silti me lähetämme niitä jatkuvasti. Ei siihen tarvita lähetysautoa, vaan nettiyhteys ja läppäri riittää.”
Tähän saakka Hear on ollut vaikeasti lähestyttävä, sillä se on lähettänyt mitä tahansa ohjelmaa milloin sattuu.
Vähäisen kuuntelijamäärän ansiosta tekijöillä on säilynyt täydellinen vapaus tehdä mitä tahansa, mutta nyt Ylikulju uskaltaa jo toivoa lisää kuuntelijoita.
”Hear on toiminut kouluna toimittajille, sillä useimmilla ei ole ollut mitään aiempaa taustaa alalle. Nyt ohjelmat alkavat olla laadukkaita.”
Ylikulju toteaa, että tekijät ovat olleet turhan arkoja mainostamaan radiotaan. Ujon joukon ohjelmia on kuunnellut parhaimmillaan noin 40 henkilöä.
”Kuuntelijamäärät voisivat nousta kymmenkertaisiksi. Olisihan se hienoa, jos serverit kaatuisivat sen takia”, Ylikulju vitsailee.
Pian se voi olla mahdollista, sillä Hear uudistuu helmi-maaliskuussa. Meininki halutaan säilyttää entisellään, mutta esimerkiksi ohjelmakartat otetaan käyttöön.
Ylikuljun mielestä on ongelmallista, että kaupallisilla radioilla on pari toimittajaa ja parikymmentä markkinointialan ihmistä.
Hearissa tilanne on ylösalaisin. Tai, no, markkinointitiimissä ei ole vielä ensimmäistäkään jäsentä.
Kiinnostaisiko ketään pörssiläistä?
Juha Korhonen
toimittaja(at)jyy.fi
Radio Hear järjestää torstaina 11.2. kello 21 alkaen
lähetyskoulutuksen Vakiopaineessa.