Opetusministeriö julkaisee lähiviikkoina listan koulutusohjelmista, jotka voivat periä maksun EU:n ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Vieraskielisistä ylempään korkeakoulututkintoon johtavista koulutusohjelmista voidaan alkaa periä maksuja ensi syksystä lähtien.
Opetusministeriön asetukseen tulee noin sata englanninkielistä maisteriohjelmaa kahdeksasta eri yliopistosta, joihin hyväksytyiltä opiskelijoilta voitaisiin vaatia lukukausimaksuja. Maksut ei voida kuitenkaan pyytää EU/ETA-alueen kansalaisilta tai niiltä, joilla on pysyvä oleskeluoikeus Suomessa.
Maksullisista koulutusohjelmista ylivoimaisesti suurin osa on Aalto-yliopiston maisteriohjelmia.
OPM:n opetusneuvos Birgitta Vuorinen huomauttaa, että listaan on tullut luonnosvaiheen jälkeen useita muutoksia ja lisäyksiä. Lopullinen luettelo julkaistaan pian.
”Asetus yliopistojen maksullisista koulutusohjelmista pitäisi tulla voimaan ihan lähiviikkoina”, Vuorinen kertoo.
Vuorisen mukaan kyseessä on nimenomaan kokeilu, jolla halutaan kerätä tietoa siitä, miten lukukausimaksut koetaan ja miten ne vaikuttavat kansainvälisiin opiskelijavirtoihin. Tuleva asetus on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka.
”Toivottavasti kokeiluvaiheen aikana saadaan tuloksia ja todistusaineistoa maksullisen koulutuksen puolesta tai sitä vastaan.”

Vuorisen arvion mukaan ensi syksynä maksujen kerääminen aloitetaan 30–40 maisteriohjelmassa. Ennen kuin maksuja voidaan alkaa periä, pitää edellytykset, kuten apurahajärjestelmä, olla kuitenkin kunnossa.
Maksulliset koulutusohjelmat perustuvat jo olemassa oleviin, joten koulutuksesta maksavat istuisivat ilmaiseksi opiskelevien kanssa samoilla kursseilla ja luennoilla.
Lukukausimaksuista saadut tulot on tarkoitus käyttää vieraskielisen opetuksen kehittämiseen. Maksujen suuruudelle opetusministeriö ei ole asettanut haarukkaa, vaan korkeakoulut saavat päättää niistä itse.
”Käytännöt maailmalla ovat tosi vaihtelevia. Lukukausimaksuja on sadoista euroista useisiin tuhansiin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa maksut ovat yleisesti noin 3 000–4 000 euroa.”
Vuorinen korostaa, että Suomi ei ole kokeilunsa kanssa yksin. Muissa Pohjoismaissa on vireillä samanlaisia hankkeita.
”Esimerkiksi Ruotsissa käynnistetään samanlaista esitystä, mutta se ei olisi kokeilu, vaan maksullisiin koulutusohjelmiin siirrytään pysyvästi.”

Jyväskylän yliopistoon maksullisia koulutusohjelmia ei ole tulossa ainakaan ensi syksynä.
”Pitäisi suunnitella esimerkiksi toimiva apurahajärjestelmä, ennen kuin siihen olisi edellytykset”, Jyväskylän yliopiston koulutusjohtaja Kari Pitkänen toteaa.
Jyväskylän yliopistosta opetusministeriön luonnokseen on kirjattu vain yksi koulutusohjelma, jo Erasmus Mundus  -ohjelmassa mukana ollut Master’s Degree Programme in Sport and Exercise Psychology. Pitkäsen mukaan opetusministeriö on kuitenkin myöhemmin pyytänyt myös Jyväskylää ilmoittamaan kaikki englanninkieliset maisteriohjelmansa, joten lopullisessa asetuksessa ohjelmia on paljon enemmän.
Useisiin yliopistoihin yhteydessä ollut Pitkänen kertoo, että maksullisia koulutusohjelmia kohtaan ”ollaan aika epäröiviä”.
”Suomalainen näkökulma edellyttää, että maksut peritään kaikilta. Opetusministeriöllä on päättäjien taholta kova paine tähän koulutuksen maksulliseen myyntiin.”
Lukukausimaksujen periminen tuli Suomessa mahdolliseksi vuoden alusta voimaan astuneen uuden yliopistolain myötä.

Juha Korhonen
toimittaja(at)jyy.fi