Heinolalainen, progressiivista metallia soittava Pressure Points on debyyttiyydestään huolimatta ollut jo pidempään kuvioissa. Kuusivuotinen kokemus kuuluu myös soitannallisessa varmuudessa vahvasti.
Opethilta ja Dream Theaterilta vaikutteita ammentava jämäkkäsoundinen esikoinen purkaa heti kymmenminuuttisella avausraidallaan ahdistuksensa jättäen loppuihin biiseihin ainoastaan rippeet. Tuhti annos raskasta tykitystä saa kyllä edetessään vastapainoksi myös rauhallisempaa ilmaisua, mutta biisit kokonaisuudeksi parsiva lanka on turhan rispaantunut.
Kiekko kuulostaa parhaimmillaan hyvistä raaka-aineista kasatulta, melankoliassa marinoidulta progelevyltä jossa on kaikki osa-alueet kunnossa. Liian usein sorrutaan maustamaan mättöä turhankin härskisti jättäen kokonaisuus keskeneräiseksi.
Osasyy kalpeuteen on vokaalit. Puhdasta laulua sekä palleapainotteista murinaa löytyy levyn läpeensä, mutta ne jäävät soitannallisen näppäryyden tukena valitettavan latteaksi. Varsinkin, kun toivoa paremmasta saa jo toisen renkutuksen loppupuolen huikeasta fiilistelystä.
Ei Remorses To Remember kaikessa katkeruudessaan huono levy ole, siitä vaan puuttuu se jokin.
Natanael Sinisalo
”Keskikastin kontrastimetallia.”