Tuskaa temppuradalla

Kun ylioppilasliike valitsee joukostaan tulevan vuoden keihäänkärjet, joku aina haavoittuu. Legendaarista mainetta nauttiva Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous on järjestön hallitukseen haluavalle ylimittainen ja piinaava työhaastattelu.

Kun liittokokouksen ääntenlaskijat palaavat saliin, Minna Hautamäki puristaa Hennamari Toiviaista kädestä. Suomen ylioppilaskuntien liiton ensi vuoden hallituksen vaalin tulos on selviämässä. Jännitettävää ei ole, sillä Toiviainen – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ja Keskustaopiskelijoiden ehdokas – on jo ennen äänestystä kertonut luopuvansa kunniasta. Toiviaista haastatteluhuoneesta toiseen saattaneen JYYn pääsihteerin ilme on silti odottavan vakava. Kun sali pian puhkeaa suosionosoituksiin, se on häviäjälle kova paikka.

Joka vuosi Espoon Korpilammella järjestettävä SYL:n liittokokous päättää monimutkaisista kysymyksistä. Se on liiton korkein päättävä elin, joka linjaa millaiseen edunvalvontaan noin 135 390 opiskelijan ylioppilaskunnan jäsenmaksussaan maksama, ensi vuonna 4,90 euron suuruinen SYL-osuus käytetään. Tänä vuonna summalla on saatu ainakin 18 lausuntoa ja 27 kannanottoa, tiedotetta tai kommenttia.
Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa tähdätään – kuten aina – opinto- ja ateritukien korottamiseen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö halutaan avata ammattikorkeakouluopiskelijoille ja maksuton koulutus säilyttää.
Ne ovat kaikki tärkeitä asioita. Silti kalsea kokoussali sähköistyy aivan toisella tavalla aina, kun hallitusvalintoja edes sivutaan. ”Tyrkyille” ja heidän tukiryhmilleen liittokokous on 48 tunnin tauoton rutistus spekulointia, kähmintää ja lehmänkauppoja

Kaikki on alkanut tietenkin paljon aiemmin. JYYn edustajisto äänesti jo lokakuussa kahden hallituksensa jäsenen, Toiviaisen ja Vasemmisto-opiskelijoiden SYL-tyrkyksi päätyneen Heidi Hummastenniemen välillä. Toiviainen sai JYYn tuen, mutta samalla edustajisto päätti, ettei se osallistuisi liittokokouksessa käytäviin neuvotteluihin.
Se tarkoitti jyväskyläläisten asemien heikkenemistä ja muiden ”periferiaylioppilaskuntien” suututtamista. Pienet pääkaupunkiseudun ulkopuoliset ylioppilaskunnat, kuten Oulu, Joensuu ja Kuopio näet pyrkivät pelaamaan yhteiseen pussiin: yhteisellä äänipotilla hallitukseen voi saada muutaman oman ehdokkaan. Vaikka JYYllä ei pariin vuoteen ollutkaan kuin muutama sitoutumattomien ääni neuvoteltavanaan, riveistä lipeämistä ei katsota hyvällä.
Erityisesti Toiviaisen tilanne näyttää jo etukäteen heikolta: Keskustan Opiskelijaliitto tukee kahta ehdokasta, joista toinen on Oulusta. Ja oululaisilla on ääniä kaupan.
Ei sillä, että yksin kähminnän uskottaisiin ratkaisevan: hallitusehdokkaista valmistetaan suosituksineen, valokuvineen ja myyntiteksteineen tyrkkyfaksi, joita luetaan tarkkaan puoli viiden aikaan perjantai-aamuna Jyväskylästä lähteneessä liittaribussissa.
”Tää on päiväkotihenkinen”, analysoidaan oululaisen Ville Impiön sinipalloista faksia.
Helsingin kauppakorkeakoulun puheenjohtajatyrkyn Matti Parpalan faksin suosittelijoissa on myös rehtori Eero Kasanen, joka kertoo ”ulkoistaneensa yliopiston johdon Matille”. Se herättää väsyneissä liittokokousedustajissa hilpeyttä.
”Kylterit on just tämmöisiä!”
Eri ryhmät tunnistaa helposti myös kokoussalissa: helmikorujen ja pikkutakkien tiivistymä on yhdellä penkkirivillä, rastatukkien toisaalla. Kaikilla on tosin nykyisin kannettavat tietokoneet. Niiden välillä käy täysistunnossa kiihkeä suihke: kuka on selvästi salaa kokoomuslainen, kuka menee lukkoon illan haastatteluissa?

Iltakymmenen jälkeen neljän – periferian, poliittisten, sitoutumattomien sekä teekkareiden ja kyltereiden – haastatteluhuoneiden välillä alkaa vaeltaa tyrkkyjä tukijoineen.
Viimeksi mainittujen haastatteluhuone muistuttaa nyrkkeilykehää: kysymyksiä satelee pöytäringin reunoilta summittaisessa järjestyksessä. Osa ei liity tulevaan hallitustehtävään mitenkään.
Muissakaan huoneissa ei tosin ehdi keräämään ajatuksiaan kysymysten välillä.
”Jostain alitajunnasta ne tulevat”, Toiviainen sanoo vastauksistaan.
Aikataulun puolesta Toiviaisella käy tuuri: huoneet ovat peräjälkeen ja urakka ohi tunnissa. Joitakin tyrkkyjä haastatellaan yöyhteen.
Suoritusta kerrataan vielä pääsihteeri Hautamäen kanssa. Toiviainen on tyytyväinen ja lähtee kuulemaan Keskustaopiskelijoiden neuvottelu-uutisia.
Samaan aikaan periferiahuoneessa aletaan laskea, montako ehdokasta hallitukseen voidaan diilata. JYYn edustajat poistuvat salista – tähän osuuteen ei edustajistolta saatu lupaa osallistua.

Aamupalalla ilmeet ovat tyhjiä. Illalla vielä varsin hyväntuulinen Toiviainen on nyt vakava. Neuvottelutilanne tuntuu arvaamattomalta.
Tunnelma käy yhä kärsimättömämmäksi, kun poliittisen linjapaperin käsittelyyn menee odottamattoman kauan, aamuyhdeksästä iltapäiväviiteen. Salissa liikkuu levottomia huhuja: yhden mukaan Keskustaopiskelijat aikovat keskittää äänensä oululaiselle Impiölle.
Se on valitettavasti totta. Pian vaitonainen Toiviainen tulee kysymään Hautamäeltä, mikä olisi oikea kohta ilmoittaa, ettei olekaan käytettävissä hallitukseen.

Kuuden jälkeen liittokokouksen puheenjohtaja päättää muuttaa esityslistan järjestystä: puheenjohtajavaali käydäänkin jo aiottua aiemmin. Pääsihteeri Hautamäki patistaa Toiviaista salin eteen ilmoitustaan tekemään.
Hallitusvaalia ei kuitenkaan pidetäkään vielä, vaan sitä ennen on monta asiakohtaa käsittelemättä. Toiviainen palaa paikalleen.
Kun kauppakorkean Parpala vie puheenjohtajuuden heti ensimmäisellä kierroksella, kokousväen on enää hankala keskittyä. Kylterit eivät tahdo pysyä housuissaan, ja vihreät käskyttävät väkensä salista kriisipalaveriin. Äänestyskapuloidenkin kanssa temppuillaan.
Puheenjohtaja vie asian nimenhuutoäänestykseen. Pääsihteeri Hautamäki hermostuu: kello lähenee jo yhdeksää ja tilattu bussi on odottanut tuntikausia.
”Tää ei ole todellista. Pitäiskö mun mennä kysymään, voisko tätä käsittelyjärjestystä vielä muuttaa? Mä lähden nyt kysymään.”

Lopulta päästään hallitusvaaliin. Kaikki ehdokkaat saavat vielä esittäytyä, Toiviaisen puheenvuoro on yhden lauseen mittainen. Ehdokkuudestaan luopunut palaa JYYn liittokokousedustajien joukkoon. Oululaiset ja keskustaopiskelijat kannustavat Impiötä isoon ääneen.
Kun ääntenlaskijat astuvat saliin, kello on jo miltei yksitoista yöllä. Liittokokous hyräilee Star Wars -elokuvan Darth Vader -teemaa.
Sali puhkeaa suosionosoituksiin: ehdokkaista neljä on saanut joko 22 tai 21 ääntä jo ensimmäisellä kierroksella – siis tismalleen äänikynnyksen yli. Aikamoista sattumaa.
Läpimenneiden joukossa on Oulun Impiö. Toiviaista itkettää, mutta hän irrottaa kätensä Hautamäen puristuksesta ja siirtyy juhlivien keskustalaisten joukkoon. Keskustaopiskelijoiden pääsihteeri Ulla Hyvönen halaa Toiviaista ja itkee myös.
Temppurata on tältä vuodelta ohi.

Marja Honkonen

paatoimittaja(at)jyy.fi