Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan silloinen pääsihteeri Tuomas Viskari lupasi 2007 vaalien aikana, että seuraavissa edarivaaleissa Jyväskylässä äänestetään sähköisesti. Asiaa varten perustettiin yo-kuntamaiseen tapaan työryhmä, ja kaiken piti edetä sujuvissa merkeissä. Olihan monissa pienemmissäkin ylioppilaskunnissa jo äänestetty sähköisesti. Ja tulos oli suoraan nähtävissä edarivaalien kohonneena äänestysprosenttina.
No, nyt on sitten niiden seuraavien vaalien aikana. Ja meillähän on sähköinen äänestys, totta vie! Eikun siis… No ei, vaan ne perkeleen vaneripöntöt ovat edelleen siellä kirjaston ja laitosten auloissa varustettuna hommaansa tympääntyneillä vaalivirkailijoilla.
Mikä on tulos? No varmaan taas joku kakkosella alkava äänestysprosentti ja helvetillinen työ laskea ääniä. Tulokset venyvät, keskusvaalilautakunta juopuu, vaalivalvojaisten väki juopuu ja kaikkia vituttaa – varsinkin, kun kaiken sen kitatun viinan jälkeen Rentukan kankaalle heijastuvat oman ryhmän tappiosta viestivät numerot.
V. Vallaton kysyi ennen vaaleja ylioppilaskuntien pääsihteereiltä sähköpostitse muun muassa sähköisistä äänestysmahdollisuuksista ja veikkauksista edarivaalien äänestysaktiivisuudesta. Suorastaan hävettävän huonosta vastausprosentista johtuen tulos jäi laimeaksi, mutta ne harvat veikkaukset eivät 30 prosenttia kummempaa aktiivisuutta arvailleet. JYYn pääsihteeri Minna Hautamäki jätti vastaamatta koko kyselyyn – siis myös siihen, miksi Jyväskylän edarivaaleissa ei vieläkään äänestetä sähköisesti. Siksi kysymys joudutaan nyt esittämään julkisesti tässä. Eikä ole ensimmäinen kerta.
Mitä tapahtui sille sähköistä äänestystä valmistelleelle työryhmälle? Kaikkea vaaditaan nykyään verkkoon, yliopiston opetustakin viedään verkkoon, mutta sähköistä saati nettiäänestystä ei edarivaaleihin saada.
Ehkä taustalla on valtaa pitävien salaliitto. He tietävät, että ehdolla olevat ja heidän kaverinsa äänestävät perinteiselläkin tavalla. Sähköinen äänestyshän helpottaisi äänen antamista, jolloin vaaleja saattaisi tulla sekoittamaan ihan rivi-jyyläisiä. Sehän voisi vaikuttaa tulokseen ties millä tavalla!
Vanha tapa olkoon siis parempi kuin netillinen uusia.
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Tero U.
Itse kuulin huhuja, että jossakin yliopistossa oli sähköinen äänestäminen vetänyt vaalit uusiksi teknisten seikkojen vuoksi, niin siihen pelättiin siirtyä täällä. Tosin olisi varmaan ollut ihan fiksua kopioida se tekninen systeemi jostain, jossa se toimii. Kuuleman mukaan Turussa homma pelittää ja äänestysprosentti on noussut huikeasti.
4.11.2009
JYYn pääsihteeri
Valitettavasti V.Vallattoman kysely ei ole syystä tahi toisesta minua tavoittanut. Kertaan nyt pikaisesti tässä, miten asiaa on JYYssä käsitelty. Tarkennuksia saa pyytämällä.
Edustajisto siis päätti kokouksessaan 26.2. olla siirtymättä sähköiseen äänestämiseen vuoden 2009 edustajistovaaleissa. Lisään viestin loppuun pöytäkirjasta tämän kohdan käsittelyn nähtäville. Kyseinen kohta löytyy myös JYYn verkkosivuilta aineistopankista edustajiston päätösluettelosta 3/2009.
Ja Tero U. muistaa aivan oikein. Viime keväänä KYY:n ja JOYY:n edustajistovaalit jouduttiin uusiimaan sähköisessä äänestämisessä ilmenneen ongelman vuoksi.
- - -
37
Sähköisen äänestämisen käyttöönotto JYYn edustajistovaaleissa - työryhmän vastaus
Työryhmä kokoontui 1.12.2008 ja paikalla olivat puheenjohtaja, sihteeri, Asko Soukka, Jarno Miettinen ja Jaska-Petteri Kunelius. Työryhmä päätyi keskustelun päätteeksi esittämään, että JYYssä ei otettaisi vielä käyttöön sähköistä äänestämistä.
Kokemuksia sähköisestä ennakkoäänestämisestä ja äänestämisestä oli haettu muun muassa Jamkosta, TYYstä ja TKY:ltä. Työryhmän mielestä sähköiseen äänestämiseen liittyy vielä niin paljon epävarmuutta ja epäselvyyttä muun muassa vaalisalaisuuden turvaamisessa sekä mahdollisten ongelmien todentamisessa ja vastaavasti sen todentamisessa, ettei mitään ongelmaa järjestelmän käytössä ollut, ettei JYYn vielä ole järkevää siirtyä sähköisen äänestyksen käyttämiseen tulevissa vaaleissa.
Lisäksi työryhmä toteaa, että etenkin alussa vaalien järjestämisen työmäärä vain kasvaisi ja toisi huomattavasti lisäkustannuksia, joten perusteltua on, että JYY seuraa muiden ylioppilaskuntien kokeiluja muutamien vaalien verran ennen kuin uudelleen harkitsee siirtymistä sähköiseen äänestämiseen.
- - -
E 36/2008
Edustajisto nimesi työryhmän ja nimesi sen puheenjohtajaksi Olli-Pekka Koljosen, sihteeriksi pääsihteerin ja
jäseniksi Mikko Korhosen, Asko Soukan, Jarno Miettisen, Joel Lehtosen ja Jaska-Petteri Kuneliuksen.
- - -
H 66
Hallitus esittää edustajistolle, että se katsoisi työryhmän selvityksen riittäväksi ja päättäisi siten olla siirtymättä sähköiseen äänestämiseen. Lisäksi hallitus päätti perustaa kuluvan vuoden aikana uuden työryhmän, jonka tehtävänä on kuulostella kehitteillä olevia sähköisen äänestämisen menetelmiä ja tutkia mahdollisuutta siirtyä myöhemmin sähköisen äänestämisen käyttämiseen JYYssä.
- - -
ESITYS:
Hallitus esittää edustajistolle, että se katsoisi työryhmän selvityksen riittäväksi ja päättäisi siten olla siirtymättä sähköiseen äänestämiseen.
Hallitus tarkensi esitystään muotoon:
Hallitus esittää edustajistolle, että se katsoisi työryhmän selvityksen riittäväksi ja päättäisi siten olla siirtymättä sähköiseen äänestämiseen vuoden 2009 edustajistovaaleissa.
Selin Jaakko esitti että asia palautetaan hallitukselle, mutta veti esityksensä pois hallituksen tarkennettua omaa esitystään.
PÄÄTÖS:
Edustajisto katsoi työryhmän selvityksen riittäväksi ja päätti siten olla siirtymättä sähköiseen äänestämiseen vuoden 2009 edustajistovaaleissa.
- - -
* Muistattehan myös, että jokaisella jäsenellä on oikeus tulla tutkimaan edustajiston pöytäkirjoja tarkemmin JYYn keskustoimistolle sen aukioloaikoina.
4.11.2009
V. Vallaton
Kiitos pääsihteeri Hautamäelle selventävästä vastauksesta! Perään suuret pahoittelut siitä, että lähettämäni sähköpostiviesti on todellakin jäänyt saapumatta pääsihteerille. Allekirjoittaneen moka!
4.11.2009
JYYn pääsihteeri
No sweat! Hoituuhan tämä vastaaminen näinkin :)
4.11.2009
Ville Qvist
JYY voisi kyllä vihdoin lähdeä oikeasti viemään tätä sähköistä äänestämistä eteenpäin. Järjestelmä on käytössä todella monessa paikassa ja sen suurimmat ongelmat on oikeasti jo ratkottu. Vähintä, mitä JYY voisi tehdä, on sähköisen äänestyksen työryhmän perustaminen Oikeasti. Edellset kaksi työryhmää ovat kokoontuneet yhteensä yhden (1) kerran, joten heidän johtopäätöksensä eivät ole minusta mitenkään hirvittävän valideja. Varsinkin, kun tähän yhteenkään kokoontumiseen ei päässyt paikalle edes koko työryhmä.
Milloin siis JYY pääsee vihdoin tälle vuosituhannelle vaalien järjestämisessä?
4.11.2009
Antti Vesala
Minusta olennainen kysymys on, kuten edustajiston päätösotteestakin ilmenee, miten voidaan varmistua ensinnäkin vaalisalaisuudesta ja siitä, että äänet on mahdollisuus laskea tarvittaessa uudelleen.
Lisäksi jos päätetään ryhtyä kokeilemaan sähköistä vaalia, on otettava huomioon myös toteutuksen kustannukset, käytettävyys ja ennen kaikkea se, että tilaaja osaa tilata oikein ja järjestelmän toimittaja ymmärtää, mitä on toimittamassa.
Olisiko hyödynnettävissä jokin olemassaoleva järjestelmä, esimerkiksi Korppi? Se pystyy ainakin toteamaan äänioikeuden suoraan JORE:sta ja rekisteröimään myös äänioikeuden käyttämisen. Kunnollinen jatkoselvitys on paikallaan, mutta sähköiseen äänestykseen ei saa mennä vain siksi, että sähköiseen äänestykseen on mentävä. Nimimerkillä "Uudellamaalla kuntavaalit uusiksi..."
4.11.2009
Asko Soukka
Kaksi vuottta sitten (2007) sähköisen äänestyksen vaikutus äänestysprosenttiin oli ristiriitainen, sillä siinä missä perinteisesti äänestäneen JYYn äänestysprosentti nousi, sähköisesti äänestäneen TTYY:n äänestysprosentti laski. Turun äänestysprosenttiin (+5%) vaikutti puolestaan tuntemattomalla määrällä myös ylioppilaskuntien yhdistyminen. Toisaalta muutoinkin tulokset näyttävät olleen tänä sähköistä äänestystä tukevia, sillä esim. edellä mainityn TTYY:n äänestysprosentti nousi, Tamyn prosentti jatkoi nousuaan (eli sähköinen äänestys ei jäänyt yhden vuoden ihmeeksi), kun taas esim. JYYn ja OYYn äänestysprosentit laskivat.
Saisikohan joku pyydettyä SYL:ltä valmiin taulukon, kuinka äänestysprosentit ovat kehittyneet ja merkitä siihen sähköisesti äänestäneet ylioppilaskunnat? Nyt dataa olisi kuitenkin jo kaksista vaaleista.
Itse pidän nettiäänestyksen ehkä suurimpana käytännöllisenä ongelmana sitä, ettei vaalilautakunta voi enää valvoa äänestystapahtumaa, koska vaalihuoneita ei ole. Tietysti keskusvaalilautakunta voi yrittää "kieltää" vaalikampanjoinnin ATK-luokissa ja tietokoneiden läheisyydessä yleensäkin, mutta on eri asia onko "kiellolla" mitään perusteita (ellei esim. yliopiston ATK-luokkien osalta määräys tule suoraan tiloja hallinnoivalta yliopistolta) ja sittenkään sitä ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta valvoa. Toisaalta, kun tämä mahdottomuus vaaliyllytyksen estämiseen myönnetään sääntöjä myöten, loput ongelmat taitavat olla pitkälti teknisiä (esim. koodaako Korppi-tiimi meille äänestysjärjestelmän ilmaiseksi vai maksusta, kuinka varmistamme lopputuloksen oikeellisuuden - tarkistuslaskentaahan ei täysin sähköisessä äänestyksessä voida tehdä).
Netissä tapahtuvaan kampanjointiin sähköinen äänestys toisi varmasti lisää väriä ja voimaa, koska vaalimainokset (ja mainosviestit) voisi linkittää suoraan varsinaiselle äänestyssivulle.
5.11.2009
Joel Lehtonen
Olen samaa mieltä Askon kanssa. Sähköiseen kotiäänestykseen siirtyminen ei ole vain tekninen kysymys vaan vaikuttaa todella moniin asioihin, etenkin tuohon äänestystapahtuman valvomiseen. Kotiäänestyksessä on mahdoton taata, onko ketään painostettu. Siksi haluan, että tästä asiasta keskustellaan, mutta laajemmin kuin teknisen ratkaisun käyttöönoton tai "nykyaikaisuuden" kannalta.
Ylioppilaskunnista otetaan mallia ja käytetään esimerkkinä sähköisen äänestyksen ja vaalitapojen käytössä. Siksi on tärkeää, että me teemme tämän askeleen harkitusti ja tuomme esille asiasta laajemman näkemyksen, kuin muissa ylioppilaskunnissa. Myös oikeusministeriön toimet ja perustelut kunnallisvaalien sähköisestä äänestyksestä päätettäessä ovat olleet mielestäni yllättävän huterat, ottaen huomioon, että siellä ovat siellä töissä alansa keihäänkärjet.
Äänestysaktiivisuuden nostoon on paljon muitakin keinoja, joita ei ole vielä käytetty. Yksi olisi se, että äänestyspakat merkittäisiin näkyvämmin vaikkapa käyttämällä roll-uppeja. Esimerkiksi Agorassa äänestyspaikka oli kauimmaisessa aulan nurkassa ja kaiken kukkuraksi ehdokasjulisteet viedään pois aulasta parina äänestyspäivänä, koska aulassa oli ulkopuolinen tilaisuus. Ei näin.
5.11.2009
Virve S
Äänestysaktiivisuutta lisäisi myöskin se, että JYY:n nettisivuilla olisi tietoa vaaleista - siellähän ei ollut edes ehdokaslistoja, pelkästään vaalipäivät ja äänestyspaikat, ei edes ehdokaslistoja. Hyvä jos oli vaalipaneelit uutisiin saatu.. Muutenkin vaalien tiedotuksesta ja hoidosta ei voi kyllä keskusvaalikunnalle kauheasti kiitosta antaa. Toivottavasti ensi vaaleissa on aktiivisempaa porukkaa hoitamassa asioita - ja lisäksi vielä sellaisia, jotka eivät itse olisi ehdolla...
5.11.2009
Juho K.
Ote Keskisuomalaisen nettiversiosta:
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/tradenomit-voittoon-jamkon-edustajistovaaleissa/499986
Tradenomit voittoon JAMKOn vaaleissa
5.11.2009 22:00 (Päivitetty 5.11.2009 22:10)
"Äänestysprosentti nousi 37:ään, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin 2008. Tästä on keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Eeppi Niemisen mukaan kiittäminen jo toista kertaa järjestettyä sähköistä äänestämistä. Ammattikorkeakoulun nettitunnuksilla on ollut mahdollista antaa äänensä mistä tahansa. "
Älkää nyt enää sanoko, ettei tämä ole JYY:ssä mahdollista!! Mennäänkö jo eteenpäin tälle vuosituhannelle?
Varaukseton peukku Jamkolle!
6.11.2009
AirZero
Näyttäkää minulle idioottivarma tietojärjestelmä niin voin harkita sähköisen äänestyksen kannattamista.
7.10.2011