Kimppakyyti vie kympillä stadiin

Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa opiskeleva Lilli Karvonen matkustaa Jyväskylän ja Helsingin väliä viikoittain – kimppakyydillä. Karvonen asuu Helsingissä poikaystävänsä kanssa, mutta loppusuoralla olevat opinnot Jyväskylässä vaativat läsnäoloa. Karvonen tutustui kimppakyyteihin tänä syksynä ylioppilaskunnan kimppakyytipalstan kautta. Sen ansiosta hän on säästänyt jo satasia.
”Nykyään matkustan junalla noin joka toisen reissun, sillä aina sopivaa kimppakyytiä ei löydy. Mukanani kulkee pieni villakoira, Ami, jonka junalippu maksaa viisi euroa. Kimppakyydistä maksamme yhteensä 10 euroa per suunta.”

Kimppakyydissä voittavat kaikki. Kyytiläiset maksavat kuskille bensarahaa, mikä on kuitenkin aina pienempi summa, kuin mikä kuluisi julkisilla liikennevälineillä matkustamiseen.
Etikettiin kuuluu myös, että kyytiläinen pitää seuraa kuskille. Kaikki eivät tosin kaipaa juttukumppania, joten matkan alussa kannattaa selvittää puheen tarve. Se, mitä radiokanavaa tai cd:tä autossa kuunnellaan, voidaan sopia yhdessä, jotta kenenkään matkasta ei tule tuskaisa väärän musiikin takia.

Suuri osa kimppakyytiläisistä on köyhiä opiskelijoita, mutta toisinaan myös työelämässä olevat käyttävät halvempaa vaihtoehtoa. Miksi sijoittaa junalippuun 25 euroa, kun voi päästä yli puolet halvemmalla? Jyväskylän ja Helsingin välillä kyytejä kulkee lähes päivittäin. Myös Poriin, Tampereelle, Joensuuhun, Rovaniemelle, Ouluun ja Turkuun pääsee Jyväskylästä melko usein. Internetin kimppakyytisivustot ovat rahanarvoinen tutustumisen kohde.

Karvosella on pelkästään hyviä kokemuksia, vaikka joskus häntä onkin jännittänyt hypätä ventovieraan autoon.
”Eräänä iltana, kun junan lähtöön oli kaksi tuntia, tuntematon mies soitti ja kysyi, tulenko kyytiin. Hän oli lukenut ilmoitukseni kimppakyytipalstalta. Hetken mietin, olenko aivan hullu, jos menen. Yleinen luottamus ihmisten hyvyyteen sai minut lähtemään. Kyytiä tarjonnut mies osoittautui mukavaksi, ja pääsin jälleen turvallisesti perille.”
Kimppakyydeillä kulkeminen vaatii kuitenkin tietynlaista asennetta ja heittäytymistä. Kolme tuntia henkilöautossa ennestään tuntemattomien kanssa saattaa olla joillekin ahdistava kokemus, mutta esimerkiksi puhelias Karvonen ei ole kokenut vaivaannuttavia tilanteita. Hän arvostaa juttuseuraa ja on kiinnostunut kuulemaan muiden elämäntarinoita ja tilannekatsauksia.
”En tiedä, missä muussa tilanteessa ihmiset puhuisivat ventovieraille niin avoimesti itsestään kuin ollessaan kimppakyydissä. Muulloin keskustelua ei käydä niin henkilökohtaisella tasolla. Kun jokainen antaa itsestään jotain, tilanteesta tulee rento.”
Kauhuskenaario kimppakyydistä olisi Karvosen mukaan epäsosiaalinen matkakumppani, jota ei kiinnostaisi keskustella muiden kanssa ja joka ei kertoisi itsestään mitään.
”Silloin minäkään en voisi olla oma itseni”, Karvonen pohtii.
Pelkästään tieto siitä, miksi joku on matkalla kaupungista toiseen, kertoo henkilöstä paljon, ja se herättää lisäkysymyksiä. Kukaan ei kuitenkaan ole velvollinen kertomaan itsestään yhtään enempää kuin haluaa.

Kaiken kaikkiaan kimppakyyti-ilmiö on Karvosen mielestä huippujuttu.
”Suurin syy kimppakyydillä kulkemiseen on rahan säästäminen, mutta siinä samalla tutustuu uusiin ihmisiin. Lisäksi autokyyti saattaa olla junaa ajallisesti nopeampi vaihtoehto.”
Toiset haluavat matkustaa junalla, jotta voivat matkan aikana opiskella tai tehdä töitä. Karvoselle junassa lukeminen aiheuttaa huonovointisuutta, joten hän mieluummin rupattelee kimppakyytiläisten kanssa. Eivätkä kimppakyydin hyvät puolet vielä tähän lopu:
”Kimppakyydit ovat myös joustavia; lähtöaika voidaan sopia kuljettajan kanssa niin, että ehdin käydä esimerkiksi tentissä. Kimppakyydit ovat hyviä myös ilmaston kannalta”, Karvonen päättää.

Heidi Tamminen