JYYn 41 edaattorista 24 on eronnut kokonaan tai väliaikaisesti luottamustehtävästä. Edustajiston kokouksissa on tarvittu yli 60 eri varaedaattoria.

Jyväskylän ylioppilaskunnan edustajistossa on viimeisen kahden vuoden aikana istunut reilusti yli tuplaten porukkaa valittuihin nähden. Ylioppilaskunnan edustajistoon valittiin 41 edaattoria kymmenestä eri puolueryhmästä. Kaikkiaan päätöksiä on ollut tekemässä jo yli sata henkilöä, sillä varsinaisten edustajien poissaoloja on käynyt tuuraamassa yli 60 varaedaattoria.
Kaksivuotiskauden aikana noin 50 edaattoria tai varaedaattoria on pyytänyt pysyvää tai määräaikaista eroa luottamustehtävästä.
Koska edustajiston jäsenet ovat opiskelijoita, on väen vaihtumiseen paljon ymmärrettäviä syitä. Suurin osa eronneista on joko valmistunut,  saanut vaalikelpoisuuden menettämiseen johtavia tehtäviä, muuttanut toiselle paikkakunnalle tai lähtenyt vaihtoon.

JYYn edustajiston puheenjohtajan Janne Pitkäsen mielestä poissaolot ja eroamiset tuovat haasteita, mutta eivät ole ylitsepääsemätön ongelma.
”Opiskelija ei välttämättä itsekään tiedä, milloin hän valmistuu tai saa töitä. On hienoa, että lähtee mukaan edarivaaleihin, vaikka ei välttämättä pysty olemaan koko kautta mukana.”
JYYn pääsihteeri Minna Hautamäki on Pitkäsen kanssa samaa mieltä.
”Vaikka valmistuisit vuoden sisällä valinnasta, voit ehtiä saada paljon aikaan. Jos sen sijaan lähdet paikkakunnalta valinnan jälkeen heti joulu–tammikuussa, se on äänestäjien huijausta.”
Vielä viitisen vuotta sitten poissaolot eivät olleet yhtä suuri rasite, sillä edustajisto valittiin vuosittain. Hautamäki ja Pitkänen eivät silti kaipaa menneitä.
”Yksivuotiskausi olisi taloudellisesti ja hallinnollisesti raskas koneisto pyörittää”, Pitkänen sanoo.
”Kahdessa vuodessa ehtii päästä syvemmälle toimintaan sisään ja edustajien tietomäärä kasvaa. Vuoden sykli olisi ongelmallinen myös siksi, että kuormittavaa vaalityötä olisi joka vuodelle”, Hautamäki kertoo.

Edustajiston kokouksissa on istunut jopa edustajistovaaleissa 17. tai 18. varasijalle jääneitä ehdokkaita. Vaikka varaedaattorit ovat paikanneet kiitettävästi varsinaisten jäsenten poissaoloja, ei pitkäkään lista varavaihtoehtoja aina riitä. Esimerkiksi Grönionilla on ollut alkusyksyn ja viime kevään kokouksissa paikalla joskus vain kolme tai neljä edaattoria, vaikka vaalit voittaneella puolueryhmällä on  edustajistossa kahdeksan paikkaa.
Jyväskylän keskustaopiskelijoiden listalta valittujen edaattorien läsnäolo jää selvästi alle 50 prosentin. Kolmessa kokouksessa paikalla ei ole ollut ketään neljästä edustajistoon valitusta, vaan vastuun ovat kantaneet varaedaattorit. Esimerkiksi toiseksi eniten keskustaopiskelijoista ääniä saanut Giampaolo Martinotti oli 13 kokouksesta kymmenen kertaa pois, kunnes  pyysi eroa muuton takia.
Poikkitieteilijöiden kolmesta varsinaisesta edaattorista on tämän vuoden kokouksissa ollut paikalla vain Pirjo Sohlo ja hänkin vain kerran, ennen kuin lähti vaihtoon. Muista poikkitieteilijöistä Soile Koriseva valittiin ylioppilaskunnan hallitukseen jo ensimmäisessä edustajiston kokouksessa, joten hänen oli luovuttava paikasta. Heikki Kutinlahti vaihtoi paikkakuntaa viime vuonna.

Puolueiden ääniharavista kuusi on jättänyt vaalikauden kesken. Nopeimmin pesti loppui  hallitukseen valitulta Poikkitieteilijöiden  Korisevalta. PresSuren Iiro-Pekka Airola joutui luopumaan luottamustehtävästä kahden kokouksen jälkeen siirryttyään Jylkkärin toimittajaksi. Kokoomusopiskelijoiden Jaska-Petteri Kunelius ehti olla 12 kokouksesta neljä kertaa paikalla, kunnes vaihtoi paikkakuntaa. Sekä Sosialistiopiskelijoiden Matias Huttusella että Kristillisten opiskelijoiden ääniharavalla Petteri Muotkalla oli seitsemästä kokouksesta yksi poissaolo ennen eropyyntöä. Demariopiskelijoiden Jonne Heikkisellä oli pari poissaoloa, kunnes hän lähti vaihtoon kauden lopulla.
Jäljelle jääneistä neljästä puolueensa eniten ääniä saaneista edaattoreista Pörssi & Dumpin äänikuningas Joel Nissinen on ollut 16:sta kokouksesta yhdeksän kertaa poissa. Keskustaopiskelijoiden Saila Savelalla on seitsemän poissaoloa. Vähiten poissaoloja loppuun saakka jatkavista puolueidensa ääniharavista on ollut Maltillisen äärivasemmiston Oskari Rantalalla (1) ja Grönionin Paloma Hannosella (3).

Minna Hautamäki myöntää, että poissaoloja on kertynyt paljon.
”Olisi äänestäjien kannalta kunnioitettavaa, että oltaisiin paikalla.”
Vaikka sitoutumista toivotaan, opintojen etenemistä pidetään edunvalvontaa tärkeämpänä asiana. Hautamäki toivookin, että opiskelijat lähtisivät rohkeasti mukaan ehdolle jo opintojen alkuvaiheessa.
”Edarivaaleihin lähtöä ei kannata odottaa viimeiseen opiskeluvuoteen asti. Edustajistossa tarvitaan niin alku- kuin loppuvaiheessa olevia.”
Pitkänen huomauttaa, että vaikka yliopiston edustajistovaaleissa äänestetään usein tuttua opiskelukaveria, kannattaa omaa ääntä silti miettiä muillakin perusteilla. Hautamäki toivoo aktiivisuutta äänestäjiltä myös vaalien jälkeen.
”Edustajiston kokoukset ovat avoimia. Siellä voi seurata, miten oma ehdokas tai ryhmä äänestää, ja pysyvätkö he antamissaan lupauksissa.”

Juha Korhonen
toimittaja(at)jyy.fi

JYYn edustajistovaalit 3.–4. marraskuuta.