Kesäloma houkuttelee opiskelijaakin reppureissaamaan. Skarppina pitää olla silti myös luentokauden ulkopuolella: herkkäuskoinen voi menettää rahojen lisäksi myös passin ja tavarat.
Kaukomailla voi riittää lämpöä ja vieraanvaraisuutta, mutta myös kaikenkarvaista säätäjää, huijaria ja kauppamiestä lompakkoa vaanimaan. Matkailijan kannattaakin ottaa huomioon, että hinnoissa on aina ilmaa, mutta sen määrään pystyy vaikuttamaan oikealla asenteella ja tuntemalla kohdemaan hintatason.
Monissa maissa tinkiminen on maan tapa, ja sitä harrastaessa pitää olla röyhkeä. Jos hinta ei miellytä, niin kannattaa lähteä pois. Usein myyjä juoksee perään ja tiputtaa hintaa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tinkimistilanne on aina kompromissi, jonka tarkoitus on tyydyttää molempia osapuolia. Pennosista ei kannata alkaa tappelemaan.
Yksi perussääntö on, että olitpa hankkimassa millaista palvelua tahansa, sovi hinta aina etukäteen. Jos aiot hankkia majoituksen tai vuokrata kulkuneuvon, tarkasta sen kunto ennen kauppojen solmimista.
Jussi ja Elina Luhta saivat oppia tämän kantapään kautta. Pekingissä rautatieasemalla hotellin sisäänheittäjä myi heille huoneen kaupungin keskustasta.
”Myyjä näytti kartalta paikan ja oli järjestänyt kyydin asemalta hotellille. Perillä maksoimme huoneen, mutta pian selvisi, että hotelli ei ollut lähelläkään keskustaa”, pariskunta avautuu.
Puskaradion mukaan kaukomailla kuljetusyrittäjien kanssa saa olla tarkkana. Hinta samasta matkasta saattaa vaihdella paljon, joten ennen pitkälle ajomatkalle lähtöä kannattaa kysellä tarjouksia useammalta kuskilta ja sopia tarkkaan, mihin kuski vie kohdepaikassa.
Kuskit saattavat yrittää myös törkeämpiä huijauksia. Kirsi Törmälä kohtasi Mumbain lentokentällä taksihuijarin, joka yritti vanhanaikaista rahanvaihtotemppua.
Törmälä maksoi matkan 500 rupian setelillä. Maksutilanteessa huijari väitti, että auton ovi on auki.
”Käännyin katsomaan ovea ja sillä aikaa jätkä vaihtoi rahan. Sitten se yritti väittää, että annoimme vain satasen. Rahat saimme takaisin huutamisen ja poliisilla uhkailun jälkeen”, Törmälä muistelee.
Useissa Afrikan ja Kaakkois-Aasian maissa sekä Intiassa matkustaneen Taneli Hämäläisen mukaan Kaakkois-Aasiassa monet turismin ympärillä pelaavista koettavat kusettaa matkaajia.
”Maksat valkoisen miehen lisää automaattisesti, etkä oikeastaan voi muuta kuin koettaa laskea hinnan siedettävälle tasolle. Paikallisten hinnoille pääset tuskin koskaan”, Hämäläinen kertoo kokemuksistaan.
Hänen mukaansa bussihuijaus on Kaakkois-Aasiassa yleinen. Maasta toiseen siirtyvälle matkaajalle myydään lippu paikallisbussiin, joka jättääkin maiden väliselle rajalle.
”Afrikassa on käytössä karkeammat keinot. Siellä suositaan ryöstöjä. Uhrilta viedään rahat ja vaatteet päältä”, Hämäläinen pelottelee.
Intia puolestaan on hänen mielestään erityistapaus maiden joukossa. Siellä on vaikea sanoa, milloin joku yrittää kyniä ylihintaa, koska kaikki on niin halpaa.
Hämäläinen muistuttaa, että joskus poliisi on kuitenkin kaikista säätäjistä vaarallisin.
”Kehitysmaissa virkavallan kanssa ei kannata olla tekemisissä kuin pakon sanelemissa tilanteissa. Poliisi voi vaatia lahjuksia keksityistä rikoksista ja viedä passin, tavarat sekä lopulta rahat.”
Mikko Leppänen