Jyväskylän yliopistoon valitut jättävät muihin yliopistoihin verrattuna useammin käyttämättä saavutetun paikan. Fysiikkaa, kemiaa ja journalistiikkaa opiskelemaan valituista alle puolet otti paikan vastaan.
Vuonna 2008 Jyväskylään opiskelemaan valituista 69,8 prosenttia otti tarjotun opiskelupaikan vastaan. Luku on kaikista pienin yliopistojen välisessä vertailussa. Saman suuruusluokan yliopistoissa Tampereella, Turussa ja Oulussa opiskelupaikan ottaa vastaan huomattavasti suurempi joukko, noin 80 prosenttia valituista.
”Asiaan on kiinnitetty huomiota rehtorin toimeksiannosta. Jo ensi keväänä on tarkoitus tuoda opiskelemaan valituille Jyväskylän hyviä puolia esille, jotta he tulisivat tänne opiskelemaan”, koulutusjohtaja Kari Pitkänen kertoo.
Opiskelupaikan vastaanottoprosentit ovat ristiriidassa vuosi sitten taloustutkimuksen tekemän korkeakoulujen imagotutkimuksen kanssa. Sen perusteella Jyväskylän yliopisto on maamme toiseksi tunnetuin yliopisto ja toiseksi kiinnostavin opiskelupaikka.
”Yliopiston imago on hyvä, mutta näyttää siltä, että Jyväskylä ei houkuttele asuinpaikkana. Tutkimusten mukaan kaupunki tunnetaan aika huonosti nuorten aikuisten parissa”, Pitkänen toteaa.
Opiskelupaikan vastaanottoprosentit jakautuvat pääaineiden välillä epätasaisesti. Jyväskylässä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan paikka otetaan vastaan lähes poikkeuksetta. Toinen vetovoimainen ala on psykologia, jonne viime vuonna valituista 68:sta opiskelijasta ainoastaan kolme jätti tilaisuuden käyttämättä.
Surullisimmilta luvut näyttävät matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, jonne päässeistä vain 41,7 aloitti opinnot. Luku on alhaisin kaikkien Suomen yliopistojen tiedekuntien välisessä vertailussa.
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Matti Manninen pitää tiedekuntansa imagoa kuitenkin loistavana. Tästä osoituksena ovat muun muassa tutkimuksen huippu- ja laatuyksiköt. Alan kehnolle suosiolle ei hänen mielestään voi mitään.
”Paljon on kiinni siitä, mikä nuorisoa houkuttelee. Kolmekymmentä vuotta sitten matematiikka ja fysiikka koettiin paljon houkuttelevammiksi, nyt biologia on se pääaine, jota halutaan lukemaan.”
”Luonnontieteellisen paikkoja käytetään helposti toissijaisena vaihtoehtona esimerkiksi lääketieteelliseen tai teknilliseen korkeakouluun haettaessa”, Manninen toteaa.
Matemaattis-luonnontieteelliset alat ovat tyypillinen kakkosvaihtoehto myös muualla Suomessa, sillä Helsingin yliopistossakin alan paikan vastaanotti vain puolet valituista.
Kovin kehuttava ei ole Jyväskylän informaatioteknologian tiedekunnan houkuttelevuus, sillä yli kolmannes valituista jätti paikan ottamatta.
Kaikille saavutettu paikka ei kelpaa, vaikka alalle olisi paljon hakijoita. Jyväskylässä esimerkiksi journalistiikan opintoihin viime vuonna valituista vain 43,2 prosenttia aloitti opinnot. Tampereen tiedotusopin linjalla vastaava luku oli 85 prosenttia.
Jyväskylän journalistiikkaan ja Tampereen tiedotusopin linjalle on nykyään yhteinen pääsykoe. Viime vuonna iso joukko hakijoita hyväksyttiin sekä Tampereelle että Jyväskylään, ja heistä suurin osa valitsi Tampereen.
”En oikein purematta niele tuota lukua, mutta on totta, että Tampereen lukemat ovat olleet aina korkeammat kuin meillä”, journalistiikan professori Raimo Salokangas kertoo.
”Syy siihen voi hyvin pitkälle johtua Jyväskylän sijainnista. Ihmisistä pääosa asuu etelässä ja sieltä on lyhyempi matka Tampereelle.”
Pelkkään sijaintiin ei voi silti täysin vedota, sillä tilastoista löytyy myös päinvastainen poikkeus. Jyväskylään psykologiaa opiskelemaan päässeistä 95 prosenttia otti paikan vastaan, Tampereella prosenttiluku oli 46.
”Suosio voi johtua siitä, että meiltä opiskelijat saavat hyvät työelämävalmiudet. Meille tulevat hakijat ovat erittäin motivoituneita, ja heitä tulee tasaisesti ympäri Suomea”, psykologian laitoksen johtaja Timo Ahonen kertoo.
Viime keväänä yliopiston pääsykokeen läpäissyt aloitti varmimmin opinnot Sibelius-Akatemiassa, Teatterikorkeakoulussa tai Turun Kauppakorkeakoulussa, joissa vastaanottoprosentti lähentelee täyttä sataa.
Tilaston heikommassa päässä Jyväskylän edelle kiilaavat muun muassa Joensuun yliopisto ja Åbo Akademi.
Jyväskylän yliopistoon haki viime vuonna hieman alle 9 000 opiskelijaa. Jyväskylää enemmän hakijoita oli Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoihin.
Juha Korhonen
toimittaja@jyy.fi